Iso osa Namibian suurista rakennusprojekteista menee tällä hetkellä ulkomaisille toimijoille, pääosin kiinalaisille tai eteläafrikkalaisille yrityksille.
Vaikka kiinalaisten työmailla loukattaisiin työntekijöiden oikeuksia vakavastikin, valtiovaltaa on hankala saada puuttumaan asiaan. Kiinalaisten sijoitukset ovat merkittäviä, ja raha vaihtaa omistajaa myös vähemmän laillisilla tavoilla.
– Kiinalaiset ovat keksineet tavan haavoittaa liittoja: ne kieltäytyvät jäsenmaksujen perinnästä. Ilman sitä jäsenmaksujen kerääminen on hankalaa, harmittelee metalli- ja rakennusalojen MANWU-liiton varapääsihteeri Enwych Kazondu.
Kovaa peliä kiinalaisten kanssa
Oman hankaluutensa tuo myös kommunikaatio kiinalaisten kanssa. He eivät vaivaudu opettelemaan englantia eivätkä meidän lainsäädäntöämme. MANWU on kuitenkin pystynyt myös hyödyntämään tietoaukkoa.
– Hyvä esimerkki ovat lakot. Lailliseen lakkoon on vaikea saada lupaa, mutta jos työnantajan toiminta on ollut todella törkeää, olemme panneet pystyyn laittomia lakkoja. Koska kiinalaiset eivät tiedä, että lakko on laiton, he ovat tulleet jopa tunnissa neuvottelupöytään. He ovat todella tarkkoja aikatauluista ja rahasta, joten työmaat on haluttu saada pyörimään mahdollisimman pian uudestaan.
Pidempään maassa olleet kiinalaisyritykset ovat Kazondun mukaan jo tietoisia maan työlainsäädännöstä, joten niiden kanssa ei tätä peliä voi pelata. He palkkaavat konsultteja, jotka tuntevat lainsäädännön.
–Tosin osa konsulteista on sellaisia, että me olemme suositelleet heitä kiinalaisille. Näillä konsulteilla on ymmärrystä myös työntekijöiden murheille.
Suurten tuloerojen Namibia
Namibian taloustilanne on vaikea, vaikka se on koko mantereeseen mittakaavassa ihan hyvin pärjäävä maa. Se lasketaan keskituloisiin maihin.
– Meillä on kuitenkin valtava tuloero köyhien ja rikkaiden välillä. Valtion velkaantuminen ja velan maksukyvyttömyys alkaa myös näkyä. Valtion menot ovat kasvaneet, mutta rahaa ei ole mennyt oikeisiin kohteisiin kuten talouskasvun tukemiseen. Rahat ovat menneet kasvavaan hallintoon, poliitikkojen ja virkamiesten palkkoihin, Kazondu kertoo.
Hänen mukaansa valtio haluaa antaa kansalle kuvan säästäväisestä hallinnosta, ja julkiset investoinnit ovat minimissään. Hänestä myös namibialaiset yhtiöt voisivat hyvin toteuttaa rakennusprojekteja.
–Vanhat yhtiöt ovat pitäneet jäseniämme palkkalistoillaan kymmenenkin vuotta. Kun yritykset alkoivat menettää urakoita, tilanne muuttui. Työntekijät menevät töihin kansainvälisten yhtiöiden projekteihin ja kun ne valmistuvat, yritykset lähtevät ja jäsenemme menettävät aina työnsä.
SASKin järjestämään vaihto-ohjelmaan osallistuneet suomalaiset pääsivät auttamaan uusien jäsenten rekrytoimisessa namibialaiseen liittoon. Liikkeellä pitää olla silloin, kun ihmiset ovat matkalla töihin. (Kuva: Tuomas Hara)
Koulutuskeskus pystyyn SASKin tuella
Varapääsihteeri Enwych Kazondu on juuri sitä, mitä jokainen liitto kaipaa: nuori, tehokas ja innoissaan liittonsa kehittämisestä. Kazondu johtaa liittonsa hallintoa ja toimii erilaisten hankkeiden vetäjänä – myös SASKin.
– SASK on toiminut meille apuna aivan kaikessa. Jos meillä on ongelma, menee ensimmäinen soitto aina sinne. SASKilla fokus on ollut järjestäytymisasteen parantamisessa, ja se on ollut siinä todella tehokas.
Yhtenä parhaista SASKin tuella tehtynä saavutuksista Kazondu pitää liiton omaa koulutuskeskusta, joka on nyt pyörinyt menestyksekkäästi jo vuoden omillaan.
Teksti: Johanna Hellsten
Kuvat: Tuomas Hara ja Johanna Hellsten
Namibialaisen liiton varapääsihteeri Enwych Kazondu innostui kansainvälisessä kokouksessa nuorison saamisesta mukaan liiton toimintaan. Mallia hänen liittonsa aikoo ottaa Suomen Rakennusliitosta. (Kuva: Johanna Hellsten)
