Indonesiassa on käynnissä keinoja kaihtamaton kamppailu työntekijöiden oikeuksista. Toiselle kaudelle viime vuonna valitun presidentti Joko Widodon hallituksen esittämät muutokset lakeihin uhkaavat ay-liikkeen mukaan pyyhkiä pois kaikki viime vuosina saavutetut parannukset työntekijöiden oikeuksiin.
Omnibus-nimellä tunnettu lakiehdotus esiteltiin helmikuun puolivälissä. Nimensä mukaisesti laaja esitys sisältää kaikkiaan 73 eri lakimuutosta, joilla pyritään sääntelyn purkamiseen, taloudellisen kasvun vauhdittamiseen ja investointien houkuttelemiseen.
Koronaepidemian leviäminen Indonesiaan maaliskuussa ei pysäyttänyt esityksen valmistelua. Ay-liike pelkäsikin, että sen voimakkaasti vastustama lakiesitys runnotaan läpi poikkeusoloissa.
Poliisi puuttuu kokoontumisiin, mutta valikoiden
Indonesialaisliitot yhdistivät voimansa ja uhkasivat järjestää vappuaattona suuren mielenosoituksen pandemiasta huolimatta. Poliisi ilmoitti koronarajoitusten perusteella kieltävänsä mielenosoituksen ja puuttuvansa siihen kovin keinoin, mikäli ihmiset kuitenkin kokoontuisivat kaduille.
Jakarta Post -lehden haastatteluissa liittojen edustajat ihmettelivät, miksei poliisi puutu siihen, että monet työnantajat vaativat lain vastaisesti työntekijöitä jatkamaan työntekoa työpaikoilla, eli uhmaamaan kokoontumisrajoituksia.
Liitot ilmoittivat, että mielenosoitus voidaan perua vain siinä tapauksessa, että hallitus keskeyttää Omnibus-lakien käsittelyn koronaepidemian ajaksi.
Viikkoa ennen, kun mielenosoittajien oli määrä kokoontua parlamenttitalon eteen, presidentti Widodo ilmoitti keskeyttävänsä lakiesityksen käsittelyn.
Indonesian ammattiliittojen keskusjärjestö KSPSIn puheenjohtaja Said Iqbal pitää päätöstä oikeana.
— Päätös on mahdollisuus säilyttää maan yhtenäisyys COVID19 -viruksen vastaisessa taistelussa, Iqbal sanoi Jakarta post -lehden haastattelussa.
”Kamppailu ei ole ohi”
SASKin Kaakkois-Aasian aluekoordinaattori Orlando Quesada pitää lykkäystä taktisena voittona ammattiliitoille.
— Paineen alla hallitus lupasi myös, että jatkossa liittojen esitykset otetaan huomioon lakiesityksen käsittelyssä, sähköpostitse tavoitettu Quesada kertoo.
Bisnespiirit ovat odotetusti ilmoittaneet tyytymättömyytensä lykkäykseen. Niiden mukaan esityksiä pitäisi koronan sulkutoimien takia käsitellä päin vastoin entistä nopeammin.
— On selvää, että kamppailu ei ole ohi. Sitä on vain lykätty. Liittojen täytyy valmistautua seuraavaan kierrokseen, Quesada muistuttaa.
Hänen mukaansa työnantajien, rahapiirien ja hallinnon hyökkäys työntekijöiden oikeuksia vastaan on ennennäkemättömän ankara sitten vuonna 1998 päättyneen presidentti Suharton diktatuurin. Erityisen katkeraksi asian tekee se, että ehdotusta ajava Jokowi -lempinimelläkin tunnettu Widodo on suosittu ja demokraattisena pidetty presidentti.
— Esitys ei uhkaa ainoastaan työntekijöiden oikeuksia Indonesiassa. Se vaarantaisi vapaan ja itsenäisen ammattiyhdistyliikkeen olemassaolon, Quesada arvioi.
Talous kasvaa, mutta rahapiirien mielestä hitaasti
Indonesian talous on Maailmanpankin tilastojen mukaan kasvanut viime vuosina suhteellisen nopealla noin 5 prosentin vuosivauhdilla. Ennen pandemian puhkeamista vauhdin ennustettiin nousevan vuonna 2020.
Yhteiskunta on myös muilta osin kehittynyt suhteellisen vakaasti ja rauhanomaisesti. Myös työntekijöiden asema on parantanut. Hollantilaisen Wageindicatorin arvion mukaan minimipalkat ovat monella alueella Indonesiassa nousseet jo elämiseen riittävälle tasolle.
Esimerkiksi Jakartassa minimikuukausipalkka on reilut 250 euroa. Keskimäärin perheissä 1,7 henkilöä tekee ansiotyötä, eli pienituloisen perheen käytettävissä on keskimäärin 425 euroa kuukaudessa. Elinkustannukset ovat Numbeo -tietokannan mukaan Indonesiassa noin puolet pienemmät kuin Suomessa.
Talouskasvu ei kuitenkaan ole ollut rahapiirien mielestä riittävän nopeaa. Lisävauhtia haluttaisiin hakea löyhentämällä esimerkiksi ympäristönsuojelua koskevia säädöksiä ja lisäämällä työmarkkinoiden joustavuutta.
Kansainvälinen tuki on välttämätöntä
Indonesian hallitus ilmoitti helmikuussa tavoitteekseen, että Omnibus-lakiehdotus ajettaisiin vauhdilla läpi jo kevään aikana. Orlando Quesadan mukaan aloitteen vastustaminen on kuitenkin yhdistänyt maan ammattiliitot. Liitot ovat järjestäneet kokoontumisia ja ottaneet yhteyttä kansainvälisiin ammattiliittoihin ja YK:hon.
Tilanne on silti uhkaava. Armeijan ja poliisin tarkkailijat ovat päivystäneet ammattiliittojen tilaisuuksissa jo ennen hallituksen määräämiä kokoontumisrajoituksia, ja esimerkiksi SASKin tukema metallilalan liitto FSPMI on raportoinut säännöllisistä tiedusteluviranomaisten vierailuista. Työnantajiin ja alueiden viranomaisiin sidoksissa olevat epäviralliset ryhmät ovat järjestäneet muutoksia puoltavia mielenosoituksia liittojen toimistojen edessä.
Liitoissa muistetaan yhä hyvin työntekijöihin kohdistuneet väkivaltaisuudet minimipalkkalain säätämisen yhteydessä joitakin vuosia sitten.
Quesada arvioi, että esityksen läpimeno on mahdollista estää vain liittojen ja kansalaisjärjestöjen yhteistyöllä ja kansainvälisten järjestöjen tuella.
Viisi työehtoihin esitettyä heikennystä
- Minimipalkkaa ei arvioitaisi enää alueellisten ja alojen elinkustannusten perusteella kolmikantaisissa neuvotteluissa vaan provinssien kuvernöörit määrittelisivät sen provinssitasolla talouskasvun ja inflaation perusteella. Minimipalkka ei enää koskisi mikro- ja pk-sektorin yrityksiä.
- Määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamiselle ei olisi rajaa.
- Esimerkiksi tapaturman tai yrityksen toiminnan loppuessa työntekijöille maksettavia korvauksia leikattaisiin, eikä korvausta enää maksettaisi omaisille, jos työntekijä kuolisi tapaturmassa. Korvaukset eivät myöskään koskisi vuokratyöntekijöitä tai määräaikaisessa työsuhteessa olevia työntekijöitä.
- Työpäivien pituudet määräytyisivät ehdotuksen mukaan siten, että päivät eivät enää olisi samanmittaisia vaan ne joustaisivat työnantajan toiveiden mukaan. Jos keskimääräinen työaika jäisi alle 40 viikkotunnin, palkka maksettaisiin toteutuneiden tuntien mukaan.
- Työntekijöiden lomapäivät vähenisivät. Indonesiassa työntekijöillä on tällä hetkellä oikeus lomaan esimerkiksi perheenjäsenen hautajaisten, omien häiden, vaimon synnytyksen tai lapsen nimenantojuhlan yhteydessä.
Teksti: Sini Saaritsa ja Janne Hulkkonen.
