Isoäiti Cristeta sen opetti: köyhän on hankittava koulutus, osoitettava hyvää ja oikeudenmukaista luonnetta sekä kunnioitettava ihmisiä. Siinä hänen rikkautensa.
Isoäidin vahva persoona ja elämänohje kannattelivat ja inspiroivat filippiiniläistä Annie Enriquez Geronia nuorena ja yhä vain nyt kuusikymppisenä kunta-alojen ja laajemminkin julkisen sektorin työntekijöitä järjestävän PSLINK-liiton johtajana.
Opettajana työskennellyt isoäiti puski eteenpäin tyttärensä Remediosin kymmenlapsista perhettä, kun lasten isä oli kuollut. Myöhemmin hän sai haudata myös vasta 50-vuotiaan tyttärensä.
Geron opiskeli isoäidin hankkimien lahjoitusten tuella yliopistossa ja päätyi virkamieheksi teknisen koulutuksen ja taitojen kehittämisvirastoon TESDAan. Se oli hänen unelmiensa työpaikka, jossa hän katsoi voivansa työskennellä nimenomaan työntekijöiden hyväksi.
Sen sijaan liittojohtajuus ei ollut hänen haaveensa ollenkaan. Filippiinien diktaattori Ferdinand Marcosin valtakausina koko ammattiyhdistysliike oli maassa laiton.
Liitto pelasti korruption paljastajan
Mutta oikeudenmukaisuuden tavoittelu voi johtaa uusille urille. Marcosin aikana rehottanut korruptio ja mielivaltainen itsehallinto kurjisti tavallisen kansan elämän ja valoi Geronin jo opiskeluvuosina täyteen isoäidiltä perittyä taistelutahtoa.
Marcosin pudottua vallasta Geron oli vuonna 1987 mukana perustamassa TESDAn työntekijöiden ammattiliittoa ja tuli valituksi sen pääsihteeriksi. Alkoi sinnikäs työ järjestäytymisvapauden puolesta. Sillä Geronin sanoin, järjestäytymisvapaus on ammattiliiton ”elämänveri”.
– Minulle liitto tarjosi laillisen vaihtoehdon taistella ja vaatia hallinnolta tilivelvollisuutta ihmisille. Se oli myös työkalu korruption kitkemiseksi, Geron sanoo.
– Ajattelen samalla tavalla edelleen. Nyt on selvää, että liitto oli meille työntekijöille paras vaihtoehto.
Kun Geron vuonna 2006 paljasti julkisten varojen väärinkäytön virastossaan, hänestä tuli niin sanottu whistleblower eli ilmiantaja. Se teki elämän äärimmäisen vaaralliseksi, mutta Geron ei ollut yksin.
– Ilman liittojen tukea olisin vankilassa tai kuollut.
Ilmiantaja irtisanottiin laittomasti työstään. Ammattiliitolta herui taloudellista apua, mutta se ei ollut ainoa tuki.
– Liiton solidaarisuus puski minua eteenpäin. Liitto myös motivoi viemään ay-oikeuksieni loukkauksen kansainvälisen työjärjestön ILOn komitean käsiteltäväksi.
Järjestäytymisvapaus ei ole lahja
Jos Annie Geronilta kysyy, miksi on tärkeää kuulua liittoon, taustalla kumisee hänen oma menneisyytensä ja nykyisyytensä Filippiineillä. Maassa on jälleen uusi diktaattori, edesmenneen diktaattori Marcosin poika.
– Ihmisoikeudet ja työntekijöiden oikeudet koskevat kaikkia, mutta niiden noudattaminen ja kunnioittaminen ei ole itsestään selvää. Työntekijät kamppailevat niiden puolesta jatkuvasti.
Geron tietää, että ilman ammattiliittoja yksittäisellä työntekijällä ei ole voimaa puolustaa oikeuksiaan eikä saavuttaa sosiaalisia, taloudellisia, poliittisia tai kulttuurisia oikeuksiaan. Ilman liittojen joukkovoimaa työntekijöiden edustus jää auttamatta heikoksi, eivätkä he selviä nykyisistä ja tulevista haasteista missään päin maailmaa.
– Liitto tekee kaikki työntekijät vahvemmiksi: niin naiset, nuoret, vammaiset, siirtotyöntekijät kuin maassa syntyneetkin.
Parempia palkkoja miljoonille ihmisille
Filippiinejä 1990-luvulla hallinneen demokraattisen presidentin Corazon Aquinon aikana Geronin johtama liitto sai läpi tärkeitä julkisia aloja koskevia yleissitovia sopimuksia. Yksi niistä takasi 1,4 miljoonalle työntekijälle yhtenäiset palkankorotukset, palkan lisät ja päivärahat kenttätyöntekijöille. Lisäksi liitto sai oikeuden neuvotella tietyistä asioista työantajan kanssa.
Myöhemmin Gloria Arroyon hallintokaudella PSLINK onnistui Geronin johdolla sopimaan huomattavista palkankorotuksista yli kahdelle miljoonalle työntekijälle.
Vahvan isoäitinsä jalanjäljissä astelevalle Geronille liittojohtajuus on aktivismin, vastuunoton ja työntekijöiden ongelmien tunnistamisen myötä luontevasti langennut rooli. Hän tietää, mikä on tärkeää: ei johtajuus, vaan johdettavat asiat.
– Olen viestintuoja, en koskaan viesti.
Sini Saaritsa
Juttu on osa SASKin Ilman liittoa ei ole oikeuksia -kampanjaa.
