Arviointi osoittaa, että järjestöjen työstä hyötyvät nimenomaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevat kehitysmaiden ihmiset. Järjestöt tavoittavatkin ne, joita muut kehitysyhteistyön toimijat eivät tavoita. Järjestöt tukevat ja vahvistavat paikallisten yhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen työtä, joka tähtää köyhyyden vähentämiseen ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseen.
”Arviointi osoittaa, että kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua kannattaa rahoittaa. On hienoa, että ulkoministeriöllä on halua arvioida ja kehittää toimintaa. Toivomme, että tämä viesti vaikuttaa myös poliittiseen tahtotilaan Suomessa niin, että kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun järjestörahoitus turvataan myös tulevaisuudessa”, sanoo kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan ohjelmajohtaja Outi Hannula.
Järjestöjen kehitysyhteistyö on myös toimiva keino konfliktien, köyhyyden ja niiden aiheuttamien muuttoliikkeiden juurisyihin puuttumisessa sekä rauhan rakentamisessa yhteiskunnan eri tasoilla. Järjestöt ovat tehneet myös merkittävää työtä sukupuolten välisen tasa-arvon sekä tyttöjen ja naisten oikeuksien edistämiseksi.
Ohjelmatukea suositellaan jatkettavan
Arvioinnissa keskityttiin 22 suomalaiseen kansalaisjärjestöön, jotka saavat tällä hetkellä ulkoministeriöltä ohjelmatukea, ja joiden kautta kanavoituu valtaosa kansalaisjärjestöjen kehitysrahoituksesta. Arviointi suosittaa, että ulkoministeriö jatkaa kansalaisjärjestöjen ohjelmatukea ja myöntää sitä vähintään neljäksi vuodeksi kerrallaan, mutta kehottaa samalla ministeriötä selvittämään mahdollisuuksia avustusjakson pidentämiseen.
”Pitemmät rahoituskaudet parantavat järjestöjen tekemän kehitysyhteistyön tuloksia ja tulosten kestävyyttä entisestään, sillä työtä voidaan suunnitella ja toteuttaa pitkäjänteisesti yhdessä kumppanien kanssa”, toteaa ohjelmatukijärjestöjen puheenjohtaja, SASKin Janne Ronkainen.
Toiminnan lähtökohtana ihmisoikeudet
Arviointi nostaa esiin myös kehittämiskohteita järjestöille. Yksi näistä on vastata edelleen tehokkaammin globaaliin kansalaisyhteiskunnan tilan kapenemiseen ja tukea etenkin aktiivisen kansalaisuuden vahvistumista. Arviointi kehottaa järjestöjä kiinnittämään enemmän huomiota myös toiminnan ilmasto- ja ympäristökestävyyteen sekä siihen, miten ihmisoikeudet saataisiin toteutumaan käytännössä.
”Järjestöjen kehitysyhteistyö on ihmisoikeusperustaista, mikä tarkoittaa sitä, että ihmisoikeuksien toteuttaminen on toiminnan lähtökohtana. Järjestöjen työn lisäksi tarvitaan myös muiden tahojen toimintaa, yhteistyötä ja poliittista tahtoa sen eteen, että ihmisoikeudet toteutuisivat kaikkialla”, toteaa Outi Hannula.
Kansalaisjärjestökentän voimavara on moninaisuus
Järjestöt pitävät harmittavana sitä, ettei arvioinnin yhteenveto anna täyttä oikeutta järjestökentän moninaisuudelle ja jokaisen järjestArviointi ohjelmatukea saavien kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstäön erityispiirteille. On esimerkiksi järjestöjä, joiden päätehtävä on edistää ihmisoikeuksien toteutumista, sekä järjestöjä joiden työn ytimessä on edistää ilmasto- ja ympäristökestävyyttä.
”Kansalaisjärjestökentän moninaisuus on sen voimavara. Tämän vuoksi kunkin järjestön toimintaa tulisi arvioida sen omista tavoitteista lähtien”, sanoo Ronkainen.
Käytännössä kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen tarkoittaa, että järjestöjen kehitysyhteistyö mahdollistaa sen, että ihmiset pystyvät vaikuttamaan yhteiskunnan kehitykseen eri tasoilla alkaen omasta yhteisöstä aina toimintaan kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
”Toimiva ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta on demokratian ja osallistumisen ruohonjuuritaso, jonka päälle kaikki demokraattinen kontrolli ja vaikuttamistoiminta rakentuvat”, sanoo Ronkainen.
Lue lisää
Ulkoministeriö arvioi: SASKin työ tuottaa tulosta maailmalla
