Kansainvälinen Vaatevallankumous-kampanja on jälleen käynnissä. Sille antoi alkusysäyksen kolme vuotta sitten tapahtunut tuhoisa vaatetehtaan romahdus Bangladeshissa. Nyt Fashion Revolution -kampanja ja Ethical Consumer ovat laittaneet 40 maailman suurinta muotibrändiä järjestykseen sen perusteella, kuinka läpinäkyvää ja avointa niiden tuotanto on.
Ensimmäinen läpinäkyvyysindeksi paljastaa, että kaikkein avoimimmin omasta tuotantoketjustaan kertoo Levi Strauss & Co, joka sai lopputuloksekseen 77 %. Sen jälkeen läpinäkyvimpiä yrityksiä ovat H&M, Inditex (johon kuuluu mm. Zara), Adidas ja Primark.
Luksusmerkitkin salaavat tuotantonsa
Kaikkien tutkittujen 40 brändin keskiarvotulos oli 42 %. Huonoimmin pärjänneiden joukossa oli useita luksusbrändeiksi miellettyjä, muun muassa Chanel, Hermes, Louis Vuitton ja Prada.
Suomalaisia vaatebrändejä ei ollut mukana tässä ensimmäisessä kansainvälisessä vertailussa, mutta vuoden päästä selvitykseen otetaan sata brändiä. Yritykset voivat ilmoittautua mukaan myös vapaaehtoisesti.
Uudella indeksillä haluttiin vertailla sitä, kuinka hyvin vaateteollisuus kertoo omasta tuotannostaan. Tulevaisuudessa se auttaa seuraamaan myös brändien kehitystä läpinäkyvyyden saralla.
– Läpinäkymättömyys maksaa ihmishenkiä. Jos yritykset eivät tiedä, missä niiden tuotteet valmistetaan, niiden on mahdotonta varmistaa, että tuotannossa noudatetaan ihmisoikeuksia ja ympäristökäytännöt ovat kunnossa, Fashion Revolution -kampanjan perustaja Carry Somers sanoo.
Kuluttajat vaativat tietoa
Kuluttajilla ei ole tarpeeksi tietoa siitä, missä ja miten heidän ostamansa vaatteet on tehty.
– Asiakkailla on oikeus varmistaa, ettei heidän rahoillaan poljeta ihmisoikeuksia tai tuhota ympäristöä. Vastikään esimerkiksi uutisoitiin, että ¾ Syyrian puuvillapelloista on nyt Isiksen hallitsemilla alueilla. Miten kuluttajat voivat varmistaa, etteivät he tue ostoksillaan Isistä tai orjatyötä? Siksi tuotantoketjujen läpinäkyvyys on niin tärkeää, Somers muistuttaa.
Kansainvälinen Vaatevallankumous-kampanja järjestetään kolmatta kertaa. Se patistelee vaateteollisuutta entistä suurempaan avoimuuteen ja vastuullisuuteen. Kampanja syntyi, kun 1 134 ompelutehtaan työntekijää kuoli kolme vuotta sitten tehdasrakennuksen romahduksessa Bangladeshissa.
Rahoitanko ihmisoikeusloukkaksia ostamalla vaatteita?
Ihmiset osallistuvat Vaatevallankumoukseen pukemalla päiväksi vaatteen päälleen nurinpäin, ottamalla kuvan ja lähettämällä sen vaatteen valmistajalle #whomademyclothes-kysymyksen kera. Viime vuonna yritykset saivat yli 700 000 valokuvaa. Tänä vuonna kampanja järjestetään peräti 89 eri maassa.
Vaatealalla on kolmen vuoden aikana otettu edistysaskeleita, muun muassa ompelutehtaiden rakennusturvallisuus Bangladeshissa on parantunut ja minimipalkkaa nostettu. Silti ompelijat tekevät edelleen työtä niin pienellä palkalla, että se ei riitä elämiseen.
– Haluaisimme, että vaateyritykset pystyisivät osoittamaan teoillaan ja viestinnällään, että ne pystyvät tuottamaan meille vaatteita vastuullisissa oloissa, Suomen Vaatevallankumouksen vetäjä Heidi Korva sanoo.
Kampanjan teemana vaatteiden vastuullisuus
Vaatevallankumous näkyy tänä vuonna Suomessa kymmenellä eri paikkakunnalla. Kampanjaviikon aikana järjestetään yli 30 tapahtumaa, joissa käsitellään monin tavoin vaatteiden vastuullisuuteen liittyviä teemoja.
Kampanja alkoi maanantaina ja jatkuu koko viikon sunnuntaihin saakka. Sunnuntaina 24. huhtikuuta on Rana Plaza -tehdasrakennuksen romahtamisen vuosipäivä.
Kampanjan nettisivut suomeksi
Lisätietoa Fashion Transparency Index -selvityksestä
Lue lisää
Seitsemän eskelta eettisyyteen
Vain paholainen pukeutuu Pradaan
Turvaa Pakistanin tekstiilityöläisille
