Jalkapallon MM-kisat ovat tuoneet Qatariin tavallistakin enemmän siirtotyöntekijöitä. Pääosin he tulevat eri puolilta Aasiaa ja Afrikkaa. Kiistanalaisista kisoista on jäätävä pysyvä perintö Qatariin, niin että niiden mukanaan tuomat parannukset työntekijöiden oloihin eivät häivy maasta kisaorganisaation mukana.
Ovatko siirtotyöntekijöiden aseman parantamiseksi Qatarissa tehdyt toimet silkkaa harhauttelua? Vai voiko tuloksena olla maalipotku, joka merkitsee ihmisarvoisen työn voittoa myös seuraavia isoja urheilukisoja rakentaville työntekijöille?
Valtaosa maailmalla tehdystä työstä on epävirallista. Koronapandemia on lisännyt sen määrää entisestään. SASK tekee työtä epävirallisten työntekijöiden oikeuksien puolesta monin paikoin pyrkimällä virallistamaan kotiapulaisten ja terveysvapaaehtoisten aseman työmarkkinoilla.
SASK pystyy tulevaisuudessa puolustamaan yhä useampien työntekijöiden ihmisoikeuksia maailmalla. Rahoituksen kasvun myötä toiminta laajenee erityisesti Afrikassa.
Intohimoinen jalkapallon ystävä Paavo Arhinmäki uskoo, että muutoksia voi Qatarissa tapahtua vain, jos muu maailma jatkaa painostustaan kisojen jälkeenkin.
SASKissa aloitti joukko uusia ja ”uusvanhoja” työntekijöitä. Camilla Lohenoja ja Anna Perttula on nimitetty kansainvälisten asioiden asiantuntijoiksi. Laura Ventä palasi viestintäpäälliköksi.
Kehitysyhteistyössä lisärahoitusta on tulossa kansalaisjärjestöjen työhön, humanitaariseen apuun ja ilmastotyöhön. SASK ja muut kehitysyhteistyöjärjestöt löytävät hallitusohjelmasta monta positiivista asiaa, mutta rahoituksen kasvun aikataulu olisi saanut olla tarkemmin määritelty.
SASKin kumppanijärjestön rahastonhoitaja Kolumbiassa on saanut tappouhkauksen. Uhka on todellinen, sillä maassa on pelkästään tänä vuonna murhattu jo 145 kansalaisyhteiskunta-aktiivia.
SASK sai uuden jäsenen, kun Akavaan kuuluva Diakoniatyöntekijöiden Liitto liittyi mukaan. SASKilla on nyt yhteensä 37 jäsenjärjestöä.