Työntekijöiden oikeuksien rikkomukset ovat ennennäkemättömässä kasvussa maailmalla. Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC on raportoinut loukkauksista nyt kymmenen vuotta, eikä millään mittarilla olla menossa parempaan suuntaan.
Myös demokratian kulmakiviä eli sananvapautta ja kokoontumisvapautta rajoitetaan hyvin laajalti. Niiden maiden osuus, joissa näitä oikeuksia rikotaan, on kymmenessä vuodessa kasvanut 26 prosentista 42 prosenttiin.
Pahimpia oikeuksien loukkauksia ovat sellaiset, jotka kohdistuvat ihmisen henkeen tai terveyteen. Näitä äärimmäisen vakavia hyökkäyksiä tapahtuu valitettavan säännöllisesti eri puolilla maailmaa: 44 maassa on tänä vuonna raportoitu väkivaltaisuuksia työntekijöitä kohtaan, ja kahdeksassa maassa ay-aktiiveja jopa murhattiin. SASK toimii niistä viidessä.
Ay-aktiiveja murhattiin näissä maissa:
- Brasilia
- Kolumbia
- Ecuador
- El Salvador
- Eswatini
- Guatemala
- Peru
- Sierra Leone.
Kaikkein vaarallisin maa ay-oikeuksien puolustamiselle on vuodesta toiseen ollut Kolumbia, jossa murhia tapahtuu eniten.
Euroopan lähialueilla heikko tilanne
Yleisesti kaikkein heikoiten menee Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan työntekijöillä. Oikeuksia loukataan eniten juuri noilla Euroopan lähialueilla.
Maailman kymmenen huonointa maata kuitenkin sijoittuvat maailmankartalle suhteellisen tasaisesti. Euroopastakin löytyy yksi: Valko-Venäjä, jossa on pidätetty useita ammattiliittojen johtajia. Maa päätti viime vuonna lakkauttaa maan ay-keskusjärjestö BKDB:n ja kaikki sen jäsenjärjestöt. Se uhkaa syytteellä kaikkia, joilla on jotain tekemistä niiden kanssa.
Kymmenen huonointa maata työntekijälle ovat:
- Bangladesh
- Ecuador
- Egypti
- Eswatini
- Filippinit
- Guatemala
- Myanmar
- Tunisia
- Turkki
- Valko-Venäjä.
SASK tukee työntekijöitä tällä hetkellä niistä kolmessa: Eswatinissa, Filippiineillä ja Guatemalassa. Aiemmin puolustimme työntekijöiden oikeuksia myös Bangladeshissa, Ecuadorissa ja Myanmarissa. Kaakkois-Aasian Myanmarissa toiminta keskeytyi sotilasvallankaappaukseen helmikuussa 2021. Sen jälkeen ja ammattiliitot ja työntekijät on ajettu maassa niin ahtaalle, että SASKin kaltaisen kehitysyhteistyöjärjestön toiminta siellä muuttui mahdottomaksi. Liittojen aktiivit ovat jatkuvassa hengenvaarassa.
Myös positiivista kehitystä on nähtävissä. Sitä on tapahtunut esimerkiksi Kolumbiassa ja Brasiliassa, jotka ovat viime vuosina kuulunet kymmenenen huonoimman maan joukkoon. Synkistä murhaluvuista huolimatta ne eivät enää ole listalla, sillä muissa asioissa on tapahtunut positiivista kehitystä. Siihen lienee vaikuttanut eniten molemmissa maissa vaihtunut hallinto.
Oikeutta lakkoon loukattiin eniten
Eniten maailmassa rikottiin työntekijöiden oikeutta lakkoon: sitä rikottiin 87 prosentissa tutkimuksen maista. Loukkaukset ovat lisääntyneet jopa 24 prosenttiyksiköllä vuodesta 2014.
Seuraavaksi eniten rikottiin oikeutta neuvotella kollektiivisesti. Tänä vuonna vakavia rajoituksia neuvotteluoikeuteen raportoitiin 118 maassa, ja kasvua on kymmenessä vuodessa 16 prosenttiyksikköä.
Esimerkiksi Tunisiassa presidentti ilmoitti kaksi vuotta sitten kaikille ministeriöille ja hallituksen organisaatioille, että on kiellettyä neuvotella liittojen kanssa ilman pääministerin virallista ennakkolupaa. Tämä liittojen neuvotteluoikeutta vakavasti rajoittava käytäntö on voimassa edelleen.
Kolmanneksi eniten maailmassa on rajoitettu oikeutta perustaa ammattiliitto tai liittyä ammattiliittoon (järjestäytymisoikeus). Tänä vuonna 114 maassa raportoitiin, että tietyillä työntekijäryhmillä ei tätä perusoikeutta ole. Näidenkin maiden määrä on kasvanut huomattavasti kymmenessä vuodessa.
Monin paikoin useat työntekijäryhmät jäävät kokonaan työlainsäädännön ulkopuolelle ja siten ilman oikeutta järjestäytyä. Heitä ovat esimerkiksi siirtotyöntekijät, kotitalouksien työntekijät, kausityöläiset sekä epävirallisen talouden ja alustatalouden työntekijät. Myös tietyiltä julkisen sektorin työntekijöiltä järjestäytyminen on monissa maissa kokonaan kielletty. Lisäksi useissa maissa on niin sanottuja erityistalousalueita, joissa työntekijöitä suojaavia lakeja ei tarvitse noudattaa joko lainkaan tai osittain.
Edellä mainittuja työntekijöitä on maailmassa valtavasti. Pelkästään Afrikassa 87 prosenttia väestöstä työskentelee epävirallisen talouden piirissä. Maailmanlaajuisesti heitä on noin kaksi miljardia. He ovat esimerkiksi katukaupustelijoita, roskienkerääjiä tai muita pienyrittäjiä, joiden yritystä ei ole virallisesti rekisteröity. Silloin he tai heidän työntekijänsä eivät myöskään ole lain edessä työntekijöitä eivätkä yrittäjiä ja työntekijöiden perusoikeudet jäävät heidän kohdallaan toteutumatta.
Pidätyksiä ja vankilatuomioita
Paljon puutteita liittyy myös siihen, miten hyvin työntekijät saavat oikeutta. Pääsy oikeuspalvelujen piiriin ja rehelliset oikeusprosessit ovat keskeinen osa oikeusvaltiota, mutta nämä eivät toteudu 65 prosentissa maista (97 maata). Afrikassa osuus on jopa 84 %.
Erityisesti Kolumbiassa ja Guatemalassa tapaukset ovat vakavia, sillä kyse on esimerkiksi liittovaikuttajien uhkailuista, pahoinpitelyistä ja jopa murhista. Tapaukset jäävät pääosin ratkaisematta, ja niissä muutamaissa, jotka saadaan, syytteet nostetaan yleensä vasta vuosien päästä.
Lisäksi tänä vuonna 69:ssä maassa pidätetty liittojen johtajia tekaistuin syin. Pidätysten määrä on rajussa kasvussa: määrä on lähes tuplaantunut kymmenessä vuodessa. Heitä myös vangittiin 24:ssä maassa.
Kaksi esimerkkiä laittomista pidätyksistä
Myanmar ay-keskusjärjestö CTUMin viestintäpäällikkö Khaing Thinzar ja maan teollisuusliiton IWFM:n jäsen Ei Phyu Phyu Myin joutuivat väijytykseen, kun he tulivat taksilla kotiin rauhanomaisesta mielenosoituksesta 20. huhtikuuta 2022. Toinen auto törmäsi heidän taksiinsa, ja sieltä tuli ulos kuusi sotilasta. Nämä pahoinpitelivät naisia ennen kuin ottivat heidät ja taksikuskin kiinni.
Naiset vangittiin. Heitä on kidutettu ja käytetty seksuaalisesti hyväksi vankeudessa. Heidät ja taksikuski Nyan Sein tuomittiin kolmeksi vuodeksi vankeuteen ja pakkotyöhön.
Huhtikuun mielenosoituksen järjestivät Myanmar Labour Alliance MLA:n, keskusjärjestö CTUM:n ja IWFM:n jäsenet vastalauseena vallan kaapanneen sotilajuntan hallinnolle. Yhteenliittymä vaatii demokraattisen järjestelmän palauttamista ja sotilashallinnon loppumista.
Siitä lähtien, kun sotilasjuntta kaappasi vallan helmikuussa 2021, kymmeniä ay-aktiiveja on murhattu. Lisäksi kymmeniä tuhansia kansalaistottelemattomuusliikkeeseen osallistuneita on häädetty maanpakoon tai he ovat joutuneet mustalle listalle ja pelkäämään henkensä puolesta.
Kansainvälisen kotitaloustyöntekijöiden liiton pääsihteeri ja entinen hongkongilaisen ay- keskusjärjestön HKCTU:n johtaja Elizabeth Tang pidätettiin 9. maaliskuuta 2023, kun hän oli tapaamassa vangittua aviomiestään Lee Cheuk-yania, joka hänkin on ay-johtaja.
Tang pidätettiin epäiltynä “salaisesta yhteistyöstä ulkopuolisten voimien kanssa ja kansallisen turvallisuuden vaarantamisesta”. Hän oli juuri palannut Hongkongiin Isosta-Britanniasta, jonne hän muutti vuonna 2021.
Aviomies Lee Cheuk-yan on HKCTU:n entinen pääsihteeri. Häntä ja kahta muuta entistä ay-johtajaa syytetään ”yllyttämisestä vallankumoukseen” ja heitä uhkaa jopa 10 vuoden vankeustuomio.
Tang vapautettiin takuita vastaan pidätyksestä seuraavana päivänä, mutta hänen tietokoneensa, matkapuhelimensta ja passinsa takavarikoitiin.
Seuraavalla viikolla 13 ammattiliittoaktiivia, mukaan lukien lakkautetun keskusjärjestö HKCTU:n väkeä, joutui niin ikään Hongkongin kansallisen turvallisuuspoliisin kynsiin ja kuulusteltavaksi. Poliisi teki kotietsintöjä ja otti haltuunsa heidänkin kommunikointivälineensä.
Nykyisin Kiinaan kuuluva Hongkong on viime vuosina kiristänyt huomattavasti otettaan vapaasta kansalaisyhteiskunnasta – mukaan lukien ay-liike – erittäin rajuin keinoin.
Esimerkit liittyvät suoraan SASKin työhön, sillä SASK on tukenut tai tukee edelleen niissä mainittuja järjestöjä.
Suomessakin rikottiin oikeutta neuvotella kollektiivisesti
Suomikin on mainittu tuoreimmassa raportissa. Siinä kerrotaan, että monet työnantajajärjestöt viivyttivät tarkoituksella työehtosopimusneuvotteluja viime neuvottelukierroksella. Esimerkkinä mainitaan kaupan ala, jossa työnantajajärjestö perui useita neuvottelupäiviä, joista oli jo sovittu.
Tutkimus kattaa yhteensä 149 maata, ja se tehtiin nyt kymmenettä kertaa. Lue lisää ITUCin raportista!
Työntekijöiden oikeudet ovat ihmisoikeuksia ja osa demokraattista yhteiskuntaa. SASK puolustaa työelämän perusoikeuksia ja tukee paikallisia ammattiliittoja niiden pyrkimyksissä reilumman yhteiskunnan ja työelämän puolesta monissa näistä maista, joissa työntekijöiden oikeuksia rikotaan systemaattisesti. Ammattiliitto on se taho, joka parhaiten varmistaa, että työelämän ihmisoikeuksia kunnioitetaan.
Ilman liittoa ei ole oikeuksia – tutustu kampanjaan!
