Bangladesh ja Pakistan: Tekstiilitehtaat ovat nyt turvallisempia

Vaatetehtaiden turvallisuutta parantava sopimus säästää ihmishenkiä ja parantaa yli 20 miljoonan työntekijän elämää.
Ompelijoita bangladeshlaisella tekstiilitehtaalla

Vaatetehtaan romahtaminen Bangladeshissa vuonna 2013 muutti vaatebisneksen. Vaadittiin 1 133 ihmishenkeä vaatinut katastrofi ja laaja kansainvälinen painostus, ennen kuin vaatevalmistajat ryhtyivät kantamaan vastuuta arvoketjunsa työntekijöiden turvallisuudesta. Kansainvälinen ay-liike ja kansalaisjärjestöt saivat vaatebrändit ryhtymään nopeisiin toimiin Bangladeshissa – ja vasta paljon myöhemmin Pakistanissa.

Valoa katastrofin jälkeen

Jo muutaman viikon päästä tuhoisasta romahduksesta solmittiin Bangladesh Accord -sopimus kansainvälisten tekstiiliteollisuuden yritysten ja ammattiliittojen sekä Bangladshin valtion välille. Se velvoittaa tarkistuttamaan Bangladeshin tekstiilitehtaiden turvallisuuden. Samalla tekstiilityöntekijöiden palkkausta ja oikeuksia saatiin parannettua.

Kymmenen vuotta Rana Plaza -tehtaan suuronnettomuuden jälkeen 2023 mukaan tuli naapurimaa Pakistan. Saman vuoden lopulla laadittiin myös kansainvälinen sopimus: International Accord. Siinä mukana olevat yritykset sitoutuvat noudattamaan sopimuksia Bangladeshissa ja Pakistanissa sekä tulevia maakohtaisia sopimuksia muissa maissa. Sopimuksella on siis vahva pyrkimys laajentua.

Sopimusten avulla pelastetaan henkiä

Sopimukset sitovat allekirjoittajiaan huolehtimaan tekstiilitehtaiden sähkö-, palo- ja rakenneturvallisuudesta. Niiden nojalla tarkastetaan tehtaita, valvotaan havaittujen puutteiden korjaamista, koulutetaan työntekijöitä turvallisuudesta, perustetaan turvallisuuskomiteoita sekä taataan työntekijöille valitusjärjestelmät. Läpinäkyvyys varmistetaan julkaisemalla paljon tietoa tehtaista.

Mitä International Accord sisältää? Tutustu kansainväliseen sopimukseen linkistä.

Sopimuksen allekirjoittajat

  • 266 vaatebrändiä
  • yli 2000 tekstiilitehdasta
  • joukko ammattiliittoa Bangladeshista ja Pakistanista
  • kansainväliset ammattiliitot: teollisuusalan IndustriAll ja yksityisten palvelualojen UNI.

Mitkä yritykset mukana?

  • Suomesta mukana on neljä yritystä: Kesko, Reima, S-ryhmä ja Tokmanni.
  • Suomen vähittäiskaupan isot marketit on siis hyvin edustettuna, kun myös saksalaisomisteinen Lidl on mukana.
  • Vaatebrändeistä mukana on vain yksi.
  • Kirittävää muihin Pohjoismaihin olisi reilusti, sillä Ruotsista mukana on 22 yritystä, Tanskasta 11 ja Norjastakin 6.

Ketkä sopimuksista hyötyvät?

  • Bangladesh: 4,5 miljoonaa tekstiilityöntekijää. Heistä 59 % on naisia.
  • Pakistan: 15 miljoonaa tekstiilityöntekijää. Heistä 30 % on naisia.

Mitä sopimuksilla on saatu aikaan?

Tehtaissa havaitut puutteet

Yleisimpiä ongelmia ovat olleet palo-ovien ja -hälyttimien puuttuminen, palavan materiaalin varastoiminen työtiloissa, huonot sähkökytkennät ja pöly sähkölaitteissa. Tehtaiden rakenteissa on havaittu epävakautta ja rakennuspiirustuksia on puuttunut.

Korjausten eteneminen

Paloturvallisuutta edistävät korjaustoimet ovat parhaimmillaan melko yksinkertaisia: merkitään hätäuloskäyntejä, sekä asennetaan palo-ovia, paloeristeitä ja palohälyttimiä. Sen sijaan rakenneturvallisuudessa vaaditaan usein perustavanlaatuisempia toimia: on laadittava kestävyyssuunnitelmia ja tehtävä rakennusten rakenteista kestävämpiä. Rana Plaza -tehdashan romahti siksi, että rakennusta ei ollut suunniteltu tehdaskäyttöön ja rakenteet eivät kestäneet taakkaa ja ompelukoneiden tärinää.

Mitä hyötyä työntekijöille?

Bangladeshissa työntekijät saavat sopimustehtaissa:

  • Kieltäytyä vaarallisesta työstä
  • Osallistua tehtaan turvallisuuskomitean työhön
  • Tehdä valituksen, kun he havaitsevat turvallisuusongelman tehtaassa
  • Eivät saa joutua kostotoimenpiteiden kohteeksi raportoituaan turvallisuusongelmista
  • Liittyä ammattiliittoon oman turvallisuutensa vuoksi

Palkat eivät vieläkään riitä elämiseen

Tekstiilityöntekijöiden palkat lähes kaksinkertaistuivat Bangladeshissa Rana Plazan katastrofin jälkeen. Silti ne eivät vieläkään riitä elämiseen järjestöjen laskelmien mukaan. Korotusten pitäisi olla riittäviä ja säännöllisiä. Vuonna 2024 taistelu maan minimipalkoista sai kansainvälistäkin julkisuutta, kun kovasta inflaatiosta huolimatta palkkoja ei nostettu lainkaan. Minimikuukausipalkka on vain noin 90 euroa. Ylityökorvauksia ei usein makseta, ja lomasta saa haaveilla turhaan, vaikka lomaa lain mukaan pitäisi saada.

SASK on vuosien varrella kampanjoinut ja tehnyt hanketyötä Bangladeshin ja Pakistanin tekstiilityöntekijöiden puolesta. Accord-sopimuksen alullepanijoina ja allekirjoittajina ovat pitkäaikaiset yhteistyökumppanimme, kansainväliset ammattiliitot UNI ja IndustriALL.

Lahjoita parempi työelämä

Työelämän ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Jos haluat tukea SASKin työtä ihmisarvoisen työn ja elämiseen riittävien palkkojen puolesta:

Jaa artikkeli: