Ay-liikkeen maailmanjärjestön ITUCin uusi raportti Bangladeshin työelämästä on tylyä luettavaa. Oikeus järjestäytyä ja neuvotella kollektiivisesti työehdoista toteutuu hyvin rajallisesti, ja työelämään osallistuu maailman työjärjestön ILOn arvion mukaan 7 miljoonaa lapsityöläistä. Heistä 1,3 miljoonaa tekee työtä, joka vaarantaa tekijänsä terveyden.
Lain mukaan työnteon voi aloittaa 14-vuotiaana, joskin 12- ja 13-vuotiaat voivat tehdä kevyttä työtä joitakin tunteja päivässä, raportissa todetaan. Laissa ei ole erikseen määritelty, mitkä työt ovat alaikäisten terveydelle vaarallisia.
Eniten lapsityöläisiä on kotitalouksien palveluksessa. ILO arvioi heidän määräkseen 2 miljoonaa. Nuorimmat ovat alle 8-vuotiaita. Heidänkin työpäivänsä saattavat jatkua aamuvarhaisesta iltamyöhään, eikä kotiapulaislapsilla ole välttämättä lainkaan vapaapäiviä. Maatalous on toinen suuri lasten työllistäjä.
ITUCin raportin mukaan runsaasti lapsia työskentelee myös teollisuuden eri aloilla, kuten tiilien, huonekalujen, tekstiilien, jalkineiden ja lasin valmistuksessa. Osa lapsityöläisistä kerjää ja kaupustelee kadulla, kuljettaa tavaroita tai kierrättää jätteitä. Sekä tyttöjä että poikia työskentelee prostituoituina.
Bangladeshin hallituksella on ollut 2000-luvulla joitakin hankkeita, joiden tuloksena tuhannet lapsityöläiset ovat voineet suorittaa ammatillisia opintoja. Pieni joukko lapsityöläisiä on pelastettu hankkeiden avulla terveydelle vaarallisista töistä.
Noin 80 prosenttia työvoimasta toimii talouden epävirallisella sektorilla, joka ei kuulu työelämän harvalukuisten tarkastajien tehtäväkenttään.
Laki velvoittaa lapset käymään koulua 10-vuotiaaksi tai viidennelle luokalle asti, mutta viranomaiset eivät valvo lain toteutumista. Ainoastaan kaksi lasta kolmesta suorittaa ala-asteen loppuun asti. Alle puolet lapsista aloittaa yläasteella.
Lasten työnteon yleisyys ja lasten koulunkäynnin vähäisyys johtuvat ennen muuta perheiden köyhyydestä.
Vientituotantoalueilla tyystin vailla ay-oikeuksia
Kansainvälisten normien mukaiset järjestäytymis- ja neuvotteluoikeudet toteutuvat Bangladeshissä varsin rajallisesti. Kotitaloustyö, alle 10 työntekijän tilat ja merkittävä osa julkista sektoria on rajattu työlainsäädännön ulkopuolella. Erityisen jyrkästi oikeudet on kielletty vientituotantoalueilla.
Lain mukaan viranomaisten on rekisteröitävä yrityksen paikallinen ay-järjestö, jos 30 prosenttia työntekijöistä on liittynyt järjestöön. Käytännössä tämäkin sääntö toteutuu vajavaisesti, sillä viranomaiset vetkuttelevat usein anomuksen käsittelyä niin, että työnantaja on ehtinyt antaa potkut osalle järjestäytyneistä työntekijöistä.
Oikeus neuvotella kollektiivisesti työehdoista on ainoastaan rekisteröidyillä ay-järjestöillä. Niilläkään ei ole oikeutta neuvotella maanlaajuisista tai kokonaista toimialaa koskevista työehtosopimuksista.
Lakko-oikeutta on rajoitettu voimakkaasti. Esimerkiksi kuljetusalalla lakkoilu on tyystin kiellettyä ja laittoman lakon järjestäjiä ja osanottajia voidaan rangaista ankarasti. Hallitus voi kieltää minkä tahansa yli 30 päivää kestäneen lakon.
Lainsäädännön ja viranomaisten käytännön toimien asettamien rajoitusten lisäksi bangladeshiläisten järjestäytymistä vaikeuttavat työnantajien kovat otteet ay-aktiiveja ja -järjestöjä vastaan. ”Bangladeshissä on vallitsevana vahvasti ay-liikkeen vastainen kulttuuri”, ITUCin raportissa kiteytetään.
Ay-liikkeen maailmanjärjestön ITUCin jäsenkuntaan kuuluu kuusi ammatillista keskusjärjestöä Bangladeshistä. Niiden organisaatioilla on yhteensä 526 000 henkilöjäsentä. Viime vuonna Bangladeshin väkiluku oli 142 miljoonaa.
Teksti: Juhani Artto
