Varhainen aamu valkenee Nepalissa, Kathmandun laaksossa sijaitsevassa historiallisessa Patanin kaupunginosassa. Kello on vasta viisi ja on vielä hämärää, mutta päivä käynnistyy täällä varhain. Katutemppelin kelloja soitetaan merkiksi jumalille aamun rukouksista ja kauppiaat alkavat hakeutua myyntipaikoilleen kaduille ja torille. Kun suurin osa kaupunkilaisista vasta heräilee päivän, ovat lakaisijat jo jalkeilla ja siistimässä katuja.
Nepal on noin 30 miljoonan asukkaan maa Himalajan juurella. Yhteiskunta perustuu noin 3 000 vuotta vanhaan kastijärjestelmään, missä ihmiset on jaettu syntymän ja perimän perusteella sosiaalisiin ryhmiin. Tämä kastijärjestelmäksi kutsuttu hierarkkinen jako mielletään usein kuuluvaksi hindulaisuuteen, mutta se ei varsinaisesti liity yhteen uskontoon. Tätä yhteiskunnan sosiaalista ja kulttuurista jakoa harjoitetaan monessa, erityisesti Aasian, maassa. Nepalissa kastijärjestelmä määrittää isoa osaa arkisista asioista, kuten ammatista ja sosiaalisesta asemasta.
Kastijärjestelmä on syntynyt alun perin palvelemaan yhteiskunnan tarpeita. Yhteiskunta ja ihmiset oli määrä jakaa ja järjestää ammatin perusteella. Kasteja on neljä: brahminit, chettrit, vaisyat ja sudrat. Kastien ulkopuolelle jäävät kastittomat, dalitit. Jokaisella kastilla on perinteisesti ajateltu olevan omat tunnuspiirteensä. Jokainen kasti edustaa omaa väriään, mutta myös esimerkiksi jumalan kehonosaa riippuen siitä, minkälaista työtä kussakin kastissa kuului tehdä. Esimerkiksi brahminit miellettiin yläkastiksi, joiden jäsenet olivat usein uskonnollisissa tehtävissä tai pappeina. Heille kuului korkein tieto ja he edustivat jumalan suuta. Dalitin, kuten muunkin kastin edustajan, tunnistaa usein sukunimestä. Tästäkin syystä omaa perimää voi olla mahdoton paeta, jos se tulee ilmi jo nimestä.
Vanhentunut järjestelmä yhä voimissaan
Kuten monet muutkin tuhatvuotiset perinteet, kastijärjestelmän merkitys modernissa yhteiskunnassa on näyttäytynyt ristiriitaisena. Siinä missä se alun perin muodostettiin järjestämään yhteiskuntaa ja takaamaan kaikille ammatin, muodostui se ajan saatossa hierarkkiseksi ja syrjiväksi järjestelmäksi. Kuilu ylempien ja alempien kastien välillä kasvoi niin syväksi, että alimman kastin edustajia alettiin kutsua koskemattomiksi. Heidät miellettiin jopa likaisina, alempiarvoisina. Tämä asetelma näkyy valitettavasti vielä tänäkin päivänä, vaikka useat tahot työskentelevät asenteiden muuttamiseksi ja tasa-arvon edistämiseksi.
Kasteihin perustuva syrjintä vaikuttaa tänä päivänä noin 260 miljoonan ihmisen elämään maailmassa. Nepalissa kastiin perustuva syrjintä on ollut lailla kiellettyä jo vuodesta 1963 saakka, mutta dalitit ja muut alakastiset tai kastittomat kohtaavat syrjintää ja ennakkoluuloja edelleen. Osa kohtaa edelleen ajatusta koskemattomuudesta, ja monet dalitit ovat tämän lisäksi myös kouluttamattomia. On mahdotonta sanoa tarkasti, kuinka paljon daliteja on esimerkiksi Nepalissa, sillä väestörekisterijärjestelmä on puutteellinen. Kansainväliset järjestöt ja tutkijat arvioivat määräksi noin 10—20% väestöstä. Noin puolet daliteista on lukutaidottomia, ja he jäävät usein joko kokonaan tai osittain koulutuksen ulkopuolelle. Toimeentulon saaminen edes pienen päivittäisen palkan toivossa on monelle tärkeämpää kuin kouluttautuminen. Tämä saattaa johtua myös siitä, että perinteiset ammatit ovat yhä voimissaan dalitien keskuudessa, ja etenemismahdollisuuksia ei juuri nähdä.
Työelämässäkin tiukat perinteet pitävät pintansa
Perinteisesti dalitit ja muut alempikastiset ovat tehneet tietynlaisia töitä ja harjoittaneet tiettyjä ammatteja, useimmiten likaisimpina ja alhaisimpina pidettyjä. Nepalin dalitit ovat perinteisesti työskennelleet muun muassa lakaisijoina, suutareina, seppinä, räätäleinä, teurastajina ja siivoojina. Nämä ammatit ovat edelleen suuresti edustettuina dalitien keskuudessa, ja eri etnisten ryhmien perinteet vaihtelevat vielä kastien sisälläkin. Poikkeuksetta kaikki kohtaamani kadunlakaisijat aamuvarhaisella ovat daliteja.
Vaikka koulutus on teoriassa maksutonta, jää koulu silti suurimmalta osalta daliteista kesken tai käymättä kokonaan. Usein syynä ovat toimeentulon vaikeudet. Koulutuksen puute vaikeuttaa myös työllistymistä entisestään. Puolet daliteista elää köyhyysrajan alapuolella. Valtion viroissa ja julkisella sektorilla Nepalissa on kiintiöt eri vähemmistöjen edustajille, myös daliteille. Tämän on ajateltu helpottavat työllistymistä ja varmistavan sen, että vähemmistöjen ja aliedustettujen ryhmien ääni tulee kuuluviin. Tämä kiintiö on usein kuitenkin näennäinen, eikä ole ainakaan toistaiseksi parantanut dalitien edustusta merkittävästi, sillä vain mitätön määrä daliteja on työllistynyt valtion virkoihin. Järjestelmä saattaa hyödyttää dalitien eliitittä, sillä myös kastijärjestelmän sisällä on oma hierarkiansa. Korruptio Nepalin valtion viroissa on yleistä, ja monesti rahalla, ja vain rahalla, saa sanavaltaa. Valtion viroissa työskentelevät ylempikastiset, jotka suosivat päätöksenteossa ja palkkauksessa omiaan.
Nepalia repinyt kymmenvuotinen sisällissota päättyi vastikään, vuonna 2006. Hindumonarkia tuli tuolloin päätökseen, ja maasta tuli tasavalta. Samalla Nepalissa toimivien kansalaisjärjestöjen määrä kääntyi kasvuun ja myös dalitien oikeuksia ajavia etujärjestöjä on nykyisin paljon. Erityisesti kaupungeissa, kuten Kathmandussa, muutos on todella nähtävillä ja yhteiskunta modernisoituu nopeasti. Koulutuksen ja työelämän pariin pääseminen on helpompaa. Maaseuduilla tilanne on kuitenkin toinen.
Syrjintä on syvällä
Maaseudulla ja syrjäseudulla dalitien kohtaamat ennakkoluulot ja syrjintä ovat yhä syvällä rakenteissa. Koskemattomuus on yksi suurimmista syrjinnän muodoista ja vaikuttaa merkittävästi kaikkeen sosiaaliseen ja kulttuuriseen osallistumiseen. Dalitit osallistuvat harvoin esimerkiksi uskonnollisiin seremonioihin tai tilaisuuksiin, joissa ollaan kontaktissa ylempikastisten kanssa tai jaetaan ruokaa ja juomaa. Samoin esimerkiksi pätevän dalit-taustaisen opettajan voi olla mahdoton työllistyä, sillä vanhemmat ovat ennakkoluuloisia lastensa päästämisestä moisiin kouluihin.
Korkeampi koulutus tai ammatti ei välttämättä takaa arvostusta tai parempaa asemaa, jos kasti on väärä. Monessa kylässä ammatista huolimatta daliteja ei päästetä ylempikastisten taloihin, vaan he esimerkiksi syövät ulkona. Näin toimii myös erä kansainvälisessä avustusjärjestössä työskentelevä mies, joka on taustaltaan dalit. Vieraillessaan työnsä puolesta Nepalin syrjäseuduilla valvomassa projektien toteutumista, hän jää usein omaehtoisesti ulos syömään muiden kokoontuessa sisätiloihin. Hän on koulutettu, hyvässä työssä ja ammattilainen, mutta dalit. Tämä tapa ei kuittenkaan ole juuri voimissaan kaupungeissa ja urbaaneissa ympäristöissä, joissa ihmiset työskentelevät, syövät ja oleilevat tiiviisti toistensa kanssa. Koskemattomuus korostuu syrjäseuduilla.
Syrjintä ja ennakkoluulot menevät pahimmillaan jopa äärimmäisyyksiin asti. Nepalissa on viime vuosina uutisoitu paljon dalitien kohtaamista kauheuksista, jos he ovat yrittäneet kosia ylempikastisia kumppaneitaan. Tapaukset ovat sattuneet erityisesti syrjäseuduilla ja Nepalin maaseudulla. Eräässä uutisessa kerrottiin dalit-taustaisen pojan kosineen tyttöystäväänsä, joka oli ylempää chettri -kastia. Tytön sukulaiset ja kyläläiset hakkasivat lopulta pojan kuoliaaksi, tämän häpäistyä tytön.
Kansainvälisen työjärjestö ILOn mukaan dalitit ovat suuressa riskissä joutua lapsityön ja pakkotyön uhreiksi. Saman selvityksen mukaan jopa kahdeksan prosenttia dalit -lapsista työskentelee orjuuden ja pakkotyön kaltaisissa oloissa. Lapset työskentelevät pakon edessä: auttaakseen vanhempia maksamaan velkojaan tai yksinkertaisesti saadakseen maksuksi ruokaa ja vettä perheelle. Lapset työskentelevät pahimmillaan vaarallisissa tehtävissä, kuten lasinkeräyksessä, ruumiiden polttamisessa ja hävittämisessä, sekä kaivauksilla ja kantajina. Nepal on ratifioinut ILOn sopimuksen, joka kieltää lapsityön pahimmat muodot. Kuitenkin sopimuksen soveltaminen ja valvonta jää puolitiehen, samoin kuin monet muut lait, jotka on säädetty parantamaan ihmisoikeuksia ja edistämään tasa-arvoa.
Ihmisen keksimä järjestelmä
Kolme tuhatta vuotta sitten, ja ehkä vielä lähihistoriassakin, oli yleistä, että dalitit ajattelivat olevansa koskemattomia jumalan tahdosta. Järjestelmä on kuitenkin ihmisten keksimä. Tuhansien vuosien perimä ei poistu hetkessä ja tavat elävät syvällä yhteiskunnassa. Dalitien aseman parantaminen yhteiskunnassa ja työelämässä vaatii poliittista tahtoa, kansalaisaktivismia, vahvoja ammattiliittoja, sekä tiedon lisäämistä.
Nepalissa esimerkiksi nimen perusteella voi päätellä paljon ihmisestä, myös tämän kastin. Omaa perimää voi olla vaikea paeta tai muuttaa, mutta onneksi nykypäivänä on nähtävillä paljon parannuksia. Dalitien oikeuksien edistäminen erityisesti kaupungeissa on ottanut isoja askeleita viimeisten vuosien aikana. Koulutus ja elämiseen riittävä palkka ovat tekijöitä, jotka pitkällä tähtäimellä vähentävät köyhyyttä ja riskiä joutua pakko- tai lapsityön uhriksi, sekä lisäävät ihmisoikeuksien toteutumista myös dalitien keskuudessa.
Työelämässä ammattiliitoilla on merkittävä rooli syrjinnän poistamisessa tasa-arvon edistämisessä. Ammattiliitot myös Nepalissa työskentelevät dalitien ja muiden syrjintää kohtaavien ryhmien puolesta, jotta heidän oikeutensa muun muassa palkkauksen ja työehtojen osalta tulisivat noteeratuiksi. Liitot tekevät työtä myös kansallisella tasolla, jotta rakenteellinen syrjintä työelämässä saadaan kitkettyä. SASK tukee nepalilaisia ammattiliittoja työntekijöiden oikeuksien puolustamisessa ja työelämän kehittämisessä. SASKilla ja nepalilaisilla liitoilla on parhaillaan käynnissä useita hankkeita eri sektoreilla. Voit lukea niistä lisää tästä.
Teksti: Susanna Haapalainen
Kuvat: Rupak Maharjan
Lisää luettavaa ja lähteitä:
International Dalit Solidarity Network: https://idsn.org/countries/nepal/
ILO: Dalits and Labour in Nepal: Discrimination and Forced Labour https://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/@asia/@ro-bangkok/@ilo-kathmandu/documents/publication/wcms_112922.pdf
Uutisia dalitien kohtaamasta väkivallasta:
https://www.theguardian.com/global-development/2020/jun/13/nepal-to-investigate-dalit-killings-following-arranged-marriage-dispute
https://thehimalayantimes.com/nepal/dalit-woman-son-thrashed-in-siraha
