Lapsityötä saattaa löytyä niin läppärisi, kahvisi kuin paitasikin takaa. Vaikka monet niin sanotuista ensimmäisen portaan tehtaista on siistitty räikeimmistä ihmisoikeusloukkauksista, elämme edelleen maailmassa, jossa miljoonat lapset joutuvat tekemään terveydelleen haitallista työtä.
Maailmassa on 152 miljoonaa 5–17-vuotiasta lapsityöläistä. Lapsityöläiseksi määritellään lapsi, joka tekee työtä, joka haittaa hänen opintojaan tai vahingoittaa hänen terveyttään tai kehitystään. Satunnaisesti vanhempien maatilalla kevyitä töitä tekevää lasta ei siis välttämättä lasketa lapsityöläiseksi, ellei kyseinen työ vaaranna hänen oikeuttaan hyvään lapsuuteen.
Lapsityön syyt ovat moninaiset, ja ilmiö kytkeytyy yhteiskuntien laajempaan taloudellissosiaaliseen tilanteeseen. Lapset ovat töissä esimerkiksi, kun vanhemmat eivät saa elämiseen riittävää palkkaa, eikä heillä ole varaa pistää lapsiaan kouluun, tai kun yhteiskunnan turvaverkot puuttuvat.
Finnwatch löysi Hondurasin kahvifarmeilta jopa viisivuotiaita lapsia. Tiloilta tuli kahvia myös suomalaisten kahvipöytiin.
Puuvillan viljelyssä taas lapset ovat haluttua työvoimaa, sillä heidän pienet sormensa eivät vahingoita satoa. Pienet ja näppärät sormet ovat etu myös vaatteiden tai kenkien pikkutarkkuutta vaativissa ompeluvaiheissa. Puuvillapelloilta on löydetty jopa viisivuotiaita lapsia, ja Myanmarissa 14-vuotiaat lapset tekivät H&M:lle vaatteita 6 päivänä viikossa.
Ensimmäisen portaan siivous
Kauppaan astuessa on edelleen lähes mahdotonta tietää, löytyykö yksittäisen tuotteen takaa lapsityötä.
Yhä useampi länsimaalainen yritys vaatii alihankkijoitaan noudattamaan eettisiä ohjeistuksia, joiden mukaan lapsityö on kielletty. Harva yritys on kuitenkaan valmis panostamaan tarpeeksi valvontaan, puhumattakaan omien ostokäytäntöjen muuttamisesta.
Usein yritykset teettävät työolojen tarkastuksia vain ns. ensimmäisen portaan tehtailla, eli niillä, josta tavarat lähtevät Suomeen tai muuhun myyntipaikkaan. Näistä tehtaista lapsityötä ei tarkastusten yleisyyden vuoksi enää usein löydy. Nämä tehtaat tekevät kuitenkin vain murto-osan lopullisen tuotteen kokonaistyömäärästä.
Käytännössä monet räikeimmistä ihmisoikeusloukkauksista ovat valuneet tuotantoketjun alemmille portaille ja epävirallisiin tuotantolaitoksiin; kaivoksille, pelloille sekä takapihojen nahka- ja vaatetehtaille. Niihin paikkoihin, joihin yritysten vastuullisuuslupaukset eivät välttämättä ulotu.
Hyvin harva firma kertoo, mistä niiden käyttämät raaka-aineet ja materiaalit tulevat ja miten ne pyrkivät kunnioittamaan ihmisoikeuksia näillä tasoilla. Eetin selvityksen mukaan yksikään suurimmista suomalaisista vaate- ja kenkävalmistajista ei kerro tarkemmin mistä raaka-aineet tulevat.
Totuus on se, että moni yritys ei edes tiedä.
Yritysten vastuu ulottuu alkutuotantoon asti
Kuitenkin YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet ovat tällä alalla selkeät: Yrityksillä on vastuu tuntea koko tuotantoketjunsa. Tuomalla tiedot tuotannosta julkisuuteen on monien eri yhteiskunnan osapuolien helpompi valvoa ja havaita ihmisoikeusloukkauksia tuotannossa. Lisää läpinäkyvyyden eduista voi lukea täällä.
On ensisijaisen tärkeää, että yritykset varmistavat, että niiden maksamat ostohinnat tehtaille ovat riittävät maksamaan elämiseen riittävää palkkaa vanhemmille, ja että yritykset varmistavat, että näin myös tapahtuu. Jos vanhemmat saavat kunnollisen palkan, he voivat lähettää lapsensa kouluun töiden sijaan.
Liian alhaiset ostohinnat houkuttelevat tehtaita palkkaamaan lapsia, sillä lapset ovat halpaa työvoimaa. Usein heille ei tarvitse edes maksaa minimipalkkaa, sillä eiväthän he ole välttämättä minkään työsuojelulain piirissä. Vaatimukset nopeista toimitusaikatauluista taas saattavat asettaa tehtaat paineeseen ulkoistaa osan työstä, ja silloin riski hikipajojen ja lapsityön hyväksikäytöstä kasvaa.
On havaittavissa joitain merkkejä siitä, että edelläkävijäyritykset pyrkivät vähentämään alihankkijoiden määrää ja tekemään niiden kanssa tiiviimpää yhteistyötä. Tuotantoketjun parempi hallinta on perusedellytys ihmisoikeuksien kunnioittamiselle, ja tämä trendi tulee todennäköisesti vahvistumaan lähivuosina.
Tänään 12. kesäkuuta vietetään kansainvälistä lapsityön vastaista päivää. Vaadi kanssamme lapsityön kitkemistä kaikista tuotantovaiheista allekirjoittamalla Tunne ketjusi -vetoomuksemme!
Eetin, Reilu kauppa ry:n ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin yhteisessä vetoomuksessa vaaditaan vastuullisesti tuotettua ruokaa ja tekstiileitä ja kannustetaan yrityksiä kertomaan, mistä raaka-aineet ja tuotteet tulevat ja miten yritykset varmistavat, että ihmisoikeuksia kunnioitetaan koko tuotantoketjussa, pelloilta kauppoihin.
