Liityin ammattiliiton jäseneksi ensimmäistä kertaa koulun käytävällä. Olin opiskelija, ja ammattiliiton edustaja oli koulullamme kertomassa liiton merkityksestä ja jäseneduista. Suomalaiselle ammattiliiton jäsenelle tarina on tyypillinen. Liittojen kyselyiden mukaan lähes puolet uusista jäsenistä liittyy jäseneksi opiskeluaikana tai valmistumisen yhteydessä.
Virallinen syy liittymiselleni oli liittojen tekemä työelämän edunvalvonta ja haluni olla mukana siinä. Jos ihan rehellisiä ollaan, liittymispäätöstä vauhditti kyllä jäsenten saama bensa-alennus, joka helpotti opiskelijan budjettia.
Suomessa liittoon liittymistä ei tarvitse pelätä
Nyt tiedän, että olin etuoikeutettu voidessani liittyä liittoon niin helposti ja vailla pelkoa. Pääsin jäseneksi ikään kuin ohituskaistalta. Suomi kuuluu pieneen vähemmistöön maailman maista, joissa liittoon liittymistä ei tarvitse pelätä. Ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUCin mukaan viime vuonna 75 prosentissa maailman maista on estetty työntekijöitä perustamasta ammattiliittoja ja liittymästä niihin. Näissä maissa ay-toimijoilta vaaditaan erityistä rohkeutta perustaa ammattiliitto ja työntekijöiltä rohkeutta liittyä liittoon.
Olen kuullut lukemattomia tarinoita kehittyvien maiden työntekijöistä, jotka ovat henkensä uhalla perustaneet ammattiliiton. He ovat perustaneet ammattiliiton puolustaakseen itseään ja työkavereita – ei bensa-alennuksen takia. Ammattiliiton perustaminen antaa ihmisille yhteisen turvan lisäksi mahdollisuuden neuvotella työehdoista ja kohtuullisesta palkasta. Tämä luo ihmisille uskoa ja toivoa elämään.
SASKin tehtävä on toimia kehittyvien maiden työntekijöiden kumppanina, tukea heitä kehittämään ammattiliittoja ja takaamaan työntekijöille perusoikeudet – luomaan uskoa paremmasta tulevaisuudesta.
Sinun tehtäväsi ammattiliiton jäsenenä on muistuttaa itseäsi, ettei työelämän etuja olisi ilman liittoa. Niiden parantamiseen ja säilyttämiseen tarvitaan ammattiliiton jäseniä myös täällä Suomessa. Vaikka jäseneksi liittymisen syyt olisivat erilaiset suomalaisilla ja kehittyvien maiden työntekijöillä, olemme soutamassa samaa venettä kohti parempia työoloja.
Juska Kivioja
Kirjoittaja on Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin toiminnanjohtaja, jonka mielestä työelämän ihmisoikeudet kuuluvat kaikille.
Kirjoitus on julkaistu ensin AKT-lehdessä.
