Kansainvälistä kunnon työn päivää vietetään 7. lokakuuta. Teemapäivän tarkoitus on muistuttaa että kaikilla on oikeus kunnon työhön. Mutta mitä tarkoittaa kunnon työ? Kunnon työ merkitsee ihmisarvoista työtä ja mahdollisuutta ansaita työstään elämiseen riittävää palkkaa. Kunnon työ on myös tasa-arvoista ja takaa turvallisuuden työpaikalla. Oikeus ihmisarvoiseen työhön tunnustetaan myös ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, jossa on määräyksiä paitsi ”oikeudesta tehdä työtä” myös ihmisarvoisen työn eri näkökohdista, mukaan lukien oikeudenmukaiset ja suotuisat työolot, suoja työttömyyttä vastaan, sama palkka, sosiaaliturva ja oikeus perustaa ammattiliittoja ja liittyä niihin. ILOn periaatteiden mukaan taas kaikilla sen jäsenvaltioilla on velvollisuus poistaa pakkotyö, lapsityö ja syrjintä sekä taata yhdistymisvapaus. Viime vuosina ILOn päätavoitteena on ollut ihmisarvoisen työn (Decent Work) toteutuminen maailmanlaajuisesti.
Asia on siis kunnossa, koska kunnon työ on määritelty kansainvälisissä periaatteissa ja julistuksissa? No eipä ole. Pari vuotta sitten SASKin opintomatkalla Indonesiassa tapasimme kotiapulaisia. Vierailimme erään kotiapulaisen luona Jakartassa ja oli sydäntäsärkevää kuulla, että pitkistä työtunneista huolimatta hänellä ei riittänyt palkka lastensa elättämiseen. Lapset asuivat tätinsä luona maaseudulla, missä heillä oli mahdollisuus saada tarpeeksi ruokaa. Valitettavasti tämä ei ole harvinaista. Joka kymmenes työntekijä maailmassa tienaa alle kaksi dollarilla päivässä. Työssäkäyviä köyhiä on siis 780 miljoonaa! Miten se on mahdollista vaikka monissa maissa on kansallisesti määritelty minimipalkka? No siten, koska elämiseen riittävä palkka ei ole sama asia kuin minimipalkka. Minimipalkka ei siis takaa sitä että sillä tulisi toimeen.
Kansainväliseen työjärjestöön ILOon kuuluu 185 jäsenvaltiota ja yleissopimusten ratifioineet valtiot sitoutuvat parantamaan työoloja kansallisesti. Silti maailmassa on 160 miljoonaa lapsityöläistä ja noin 25 miljoonaa ihmistä on pakkotyössä. Myös syrjintä työelämässä on yleistä ja vieläkään ei kaikilla ole mahdollisuutta perustaa ammattiliittoja ja kuulua niihin. Edelleenkään kaikki eivät saa tehdä ihmisarvoista työtä. Vielä on paljon tekemistä ja tähän tarpeeseen onkin suunnitteella huolellisuusvelvoitteeseen perustuva yritysvastuulaki. Lain on määrä velvoittaa yritykset huomioimaan ihmisoikeuskysymykset koko tuotantoketjussaan. Tässä onkin valtava potentiaali, sillä globaaleissa toimitusketjuissa työskentelee arviolta 450 miljoonaa ihmistä. Sitova yritysvastuulaki on tarpeen sillä vapaaehtoisuuteen perustuvassa mallissa ei ole saatu parannettua työoloja tarpeeksi.
Ihmisarvoinen työ on kestävin keino vähentää köyhyyttä. Kun työntekijöille maksetaan elämiseen riittävä palkka, heillä on mahdollisuus elättää perheensä, lähettää lapsensa kouluun ja köyhyyden kierre katkeaa. Säällinen palkka ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys ja ammattiliitoilla on merkittävä rooli työehtojen parantamisessa. SASK tekee yhteistyötä kehittyvien maiden liittojen kanssa tavoitteena että työntekijät ovat tietoisia omista oikeuksistaan ja että heillä on keinot vaatia niitä.
Lue lisää SASKin tavoitteista taata kaikille ihmisarvoinen työ ja elämiseen riittävä palkka:
