Osallistuin SASKin opintomatkalle Nepaliin. Kun tulin takaisin, ihmiset kysyivät, oliko Nepal köyhä maa. Kysymykseen on vaikea vastata yksiselitteisesti. Ristiriita tulee siitä, ettei köyhyys näytä miltä meidän ajatuksissamme odotamme sen näyttävän.
Paperilla Nepal on ehdottomasti köyhä. Vertaamalla muihin maihin Nepal on yksi maailman köyhimmistä valtioista, ja jopa neljäsosa ihmisistä elää köyhyysrajan alapuolella. Mutta minun silmiini elämä Nepalissa näytti ehkä yksinkertaiselta, muttei köyhältä.
Ongelma onkin, että köyhyyttä arvioidessa pitää osata katsoa toisin silmin. Oikeasti köyhyys ei ole kärpäsiä nälkiintyneiden lasten silmissä vaan paljon monimuotoisempaa ja hienovaraisempaa.
Esimerkiksi koulutus. Nepalissa peruskoulutus on kaikille ilmaista ja pakollistakin, mutta teini-iässä varsinkin tyttöjä alkaa tippumaan koulusta. Köyhyys tekee nuoria vaimoja ja äitejä. Koulussa ei aina myöskään opi, vaikka siellä opetetaan. Osaan kouluista on tarjolla moderneja opetustapoja ja työvälineitä, suurimpaan osaan ei. Asiaa ei auta, että opetuskielenä käytetään myös yleensä ainakin osaksi jotain muuta kuin lapsen omaa äidinkieltä.
Siirtotyö vaatii vuosien olemista erossa läheisistä, ja usein siihen liittyy myös iso riski tulla hyväksikäytetyksi tai menettää terveytensä. Mutta käytännössä se ainoa keino päästä rahan syrjään kiinni, jos ei ole koulutusta tai rikasta sukua. Rikkaatkin lähettävät lapsensa ulkomaille, koska siellä saatava korkeakoulutus on parempaa kuin Nepal pystyy tarjoamaan.
Lapset eivät osaa unelmoida juristin tai lääkärin ammatista
Isot kaupungit ovat nykyaikaisia, mutta Nepal on vuoristoinen ja infrastruktuuri heikko. Me turistit emme näe kyliä, joihin ei ole kunnon teitä ja joissa eletään edelleen hyvin omavaraisesti. Monella päivä kuluu perustarpeiden täyttämiseen, kuten veden hakemiseen, ruoan hankkimiseen ja sen valmistamiseen. Lapset – varsinkaan tytöt – eivät osaa edes unelmoida juristin tai lääkärin ammatista.
Me emme huomanneet köyhyyttä myöskään siksi, että ihmiset eivät halunneet minulta almuja, vaan he halusivat näyttää, miten heillä on suunta kohti parempaa.
Ammattiyhdistysliikkeessä toimijat esittelevät ylpeinä saavutuksiaan: työnantajan maksamia työvaatteita ja koulutusmateriaaleja, mutta myös työntekijöiden asemaa parantavia lakeja, joita on saatu läpi. Nyt tehdään töitä sen eteen, että ne myös pannaan toimeen. Siirtotyöläinen kertoo talosta, jonka hän hankki työskentelemällä neljä vuotta Qatarissa ja antaa käyntikortin omaan yritykseensä.
ihmisiä tuetaan, jotta he voivat itse parantaa olosuhteitaan
SASKin toiminnassa korostuu se, ettei ihmisiä nähdä toiminnan kohteena vaan tuetaan, jotta he voivat itse parantaa olosuhteitaan. Nepal on tähän hedelmällinen maaperä, koska yhteiskunnan perusasiat, kuten koko ajan paremmaksi kehittyvät turvallisuus, poliittinen vakaus ja elintaso luovat hedelmällisen maaperän ponnistaa eteenpäin.
Ei ole enää kovin kaukana se hetki, jolloin Nepal siirretään kaikkein köyhimpien maiden listalta keskituloisten maiden joukkoon.
Kirjoittaja on SAK:n viestintäpäällikkö, joka osallistui viime vuonna SASKin opintomatkalle Nepaliin.
