Ajat ovat kovat, sitä ei käy kiistäminen. Koronan jälkeen olemme todistaneet jo yli kaksi vuotta Venäjän raakaa hyökkäyssotaa Ukrainassa. Lisäksi ilmastonmuutos, luontokato, inflaatio, valtiontalouden tasapainottaminen, lakot…listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Kaiken tämän keskellä toivoisin, että päättäjillä pysyy pää kylmänä ja katse pallossa, nimittäin koko maapallossa. Kyky nähdä pitkälle on nyt tärkeämpää kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Ei kannata hukata pitkän aikavälin mahdollisuuksia väliaikaisen hyödyn takia. Pitkää peliä pelaavat myös Venäjä ja Kiina – varsinkin Kiina, jolla on strategiat tehtynä jopa 25-vuoden ajalle.
Hallituksen kehysriihi on tuloillaan. Kehitysyhteistyöstä on jo leikattu miljardi, neljä maaohjelmaa on lakkautettu, monenkeskisestä yhteistyöstä ja humanitaarisesta avusta on leikattu yhteensä 300 miljoonaa. Lisäleikkauksilla olisi kauaskantoisia vaikutuksia, ei pelkästään kehittyville maille vaan myös Suomelle ja koko sääntöperustaiselle maailmanjärjestykselle.
Kun Suomi ja muut länsimaiset demokratiat vetäytyvät yhteystyöstä kehittyvien maiden kanssa, tilalle tulevat nopeasti Venäjän ja Kiinan kaltaiset autoritaariset toimijat.
Siinä missä länsimailla menee vuosia tai vuosikymmeniä hyvän yhteistyön aikaansaamiseksi, Kiina ja Venäjä hyväksytään kumppaneiksi silmänräpäyksessä. Miksi? Siksi, etteivät ne vaadi ihmisoikeuksien kunnioittamista tai demokratian vahvistamista, saati hyvää hallintoa.
Kiina tekee kehittyville maille tärkeitä infrastruktuurihankkeita, mutta ei siellä levitetä pelkästään asfalttia vaan myös ideologiaa. Mitä vähemmän maailmassa on demokratian nimeen vannovia toimijoita, sitä vaarallisempi maailma on Suomen kaltaiselle valtiolle.
*****
Kehitysyhteistyöllä vähennetään köyhyyttä ja lisätään sosiaalista vakautta. Kun kehittyvien maiden taloudet vahvistuvat, kattavammat koulutusjärjestelmät ja laadukkaammat terveydenhuoltopalvelut luovat pohjaa sosiaaliselle vakaudelle edistäen kokonaisturvallisuutta. Vakaissa yhteiskunnissa, joissa ihmisillä on mahdollisuus toimeentuloon, konfliktien syttyminen on epätodennäköisempää. Vakaissa ja oikeudenmukaisissa yhteiskunnissa on myös vähemmän maaperää ääriliikkeiden ja terrorismin synnylle.
YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan vuoteen 2050 mennessä yli 200 miljoonaa ihmistä voi joutua jättämään kotinsa ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi. Kehitysyhteistyön puitteissa tehdään merkittäviä ilmastotoimia eri puolilla maailmaa. Niiden vaikutukset ovat moninaiset.
Voidaan tukea esimerkiksi päästöjen vähentämistä ja uusiutuvan energian käyttöä. Toisaalta luodaan myös äärimmäisen tärkeitä työpaikkoja. Työllä ja toimeentulolla on vahva vaikutus ihmisten juurtumiseen, ja ne lisäävät tyytyväisyyttä nykyisiin olosuhteisiin. Vaikka kehitysyhteistyön perimmäinen tarkoitus ei ole hidastaa muuttoliikettä, voi sillä silti olla siihen vaikutusta.
Sekä nykyinen että edellinen presidenttimme ovat alleviivanneet sen tärkeyttä, että käymme dialogia myös niiden kanssa, jotka eivät ole kanssamme kaikesta samaa mieltä. Globaalissa etelässä asuu noin 85 prosenttia maailman väestöstä, eli Suomi ja länsimaat kuuluvat eittämättä vähemmistöön, vaikka se saattaa meidän omassa kuplassamme välillä unohtua.
Toivon päättäjille rohkeutta tehdä sellaisia päätöksiä, joilla ei haeta pikavoittoja vaan vakaata ja turvallista tulevaisuutta sukupolville, joille jätämme tämän maailman.
Ulla Vesteri
Kirjoittaja on SASKin lähettiläs.
