Ihmisarvoinen työ tarkoittaa sosiaalisesti kestävää työelämää. Sen perustana ovat YK:n kansainvälisen työjärjestön ILOn määrittämät työelämän perusoikeudet ja elämiseen riittävä palkka. Ihmisarvoinen työ voi kukoistaa vain rauhan ja demokratian oloissa.
Globaalin etelän maissa ihmisarvoisen työn tavoitteet eivät useinkaan toteudu edes rauhan aikana. Aikuisten palkka ei riitä elämiseen, ja lastenkin on tehtävä töitä turvatakseen perheen toimeentulo. Työolot eivät ole turvallisia, ja ihmisiä kuolee tai vammautuu pysyvästi paljon enemmän kuin meillä Suomessa. Työntekijät eivät uskalla liittyä ammattiliittoon painostuksen ja pelon takia, tai liitot on kokonaan kielletty. Jos vielä demokratia natisee liitoksissaan tai sitä ei ole, kansalaisten mahdollisuudet puolustaa työelämän ihmisoikeuksia ovat vähäiset.
Kaiken tämän seurauksena työelämän oikeuksien puolustajien ääni yhteiskunnassa jää heikoksi. Silloin myöskään työoloihin ei saada parannuksia – ja noidankehä on valmis.
Sota heikentää entisestään työntekijöiden mahdollisuuksia ihmisarvoisiin työoloihin. Viime vuosina uutiset Venäjän laittomasta hyökkäyksestä Ukrainaan ja nyt myös Lähi-idän konfliktista ja ovat vyöryneet eteemme mediassa joka ikinen päivä. Ihmisten ahdinko tulee lähelle. Kun ihmisiä kuolee ja kodit murskautuvat pommien alle, arkeaan jatkavien ihmisten tilanne jää luonnollisesti vähemmälle huomiolle. Miten pärjäävät ne työtä tekevät ihmiset, joiden elämä sodasta huolimatta jatkuu suhteellisen normaalina?
Työntekijöiden on oltava mukana rauhan ja jälleenrakennuksen prosesseissa.
Työntekijöiden oikeuksia puolustavalle ay-liikkeelle sotilaallinen konflikti tarkoittaa yleensä toimintaedellytysten heikentymistä tai päättymistä kokonaan. Kolme vuotta sitten Myanmarissa valtaan noussut sotilasjuntta kielsi ay-liikkeen ja pakotti ammattiliittojen toimijat piiloon. Silti vaatetehtaissa ommellaan edelleen, mutta nyt se tehdään pakkotyönä alle 1,5 euron päiväpalkalla. Ukrainassa työlainsäädäntöä on heikennetty, ja heikennysten oikeutus on haettu meneillään olevasta sodasta. Kun sota joskus on ohi, oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan löytäminen on entistäkin vaikeampaa.
Ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUCin pääsihteeri Luc Trianglen sanoin: ”Työntekijöiden on oltava mukana rauhan ja jälleenrakennuksen prosesseissa, jotta ne onnistuvat ja luovat tarvittavat olosuhteet kestävälle rauhalle ja vakaudelle.”
Maailmanlaajuinen ammattiyhdistysliike viettää kunnon työn päivää 7. lokakuuta. Tänä vuonna teemaksi on valittu rauha ja demokratia. Ilman rauhaa ei ole ihmisarvoista työtä.
Hyvää kunnon työn päivää – tai sanotaanko mieluummin ihmisarvoisen työn päivää!
Juska Kivioja
Kirjoittaja on Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin toiminnanjohtaja, jonka mielestä työelämän ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. SASKin kautta suomalainen ammattiyhdistysliike vahvistaa niiden toteutumista kehittyvissä maissa.
