SASK – työelämän ihmisoikeuksien mahdollistaja

Oma kiinnostukseni ihmisoikeuksia kohtaa alkoi yläasteella, jolloin historian tunnilla pidin esitelmän Martin Luther King Juniorista.

En enää tarkalleen muista, mitä tiesin maailmanmenosta 14-vuotiaana, mutta ainakin Yhdysvaltojen rotuerottelun laajuus ja systemaattisuus yllätti. Lainasin kirjastosta kaikki Martin Luther King Jr:stä kertovat kirjat sekä Amnestyn raportin kidutuksesta 1980-luvulla. Se tuntui aivan käsittämättömältä. Tiesin silloin plantaasien orjista, mutta en tiennyt miten heidän tarinansa jatkui. Ihailin ihmisoikeustaistelijoiden rohkeutta vastustaa vallitsevia käytänteitä ja heidän uskoaan sekä horjumattomuuttaan lähes mahdottomalta tuntuvan tehtävän edessä.

Samankaltaisia tuntemuksia koin äskettäin SASKin Solidaarisuuspäivillä Lahdessa, kun esimerkiksi Sentron pääsihteeri Josua Mata Filippiineiltä kertoi siitä todellisuudesta, jossa hän työtään tekee (lue lisää). Ammattiyhdistysliike yrittää yhdessä muiden aktiivisten kansalaisliikkeiden kanssa rakentaa vastavoimaa diktatuurille ja huumesodalle, jonka perusteella kenet tahansa voidaan tappaa. Josua Mata haluaa maahansa poliittisen järjestelmän, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia. Ihmisoikeudet ovat ay-liikkeen arvomaailman ytimessä, vaikka suomalaisessa kontekstissa asia on usein helppo unohtaa. Globaalissa etelässä ammattiliitot edistävät oikeudenmukaisempaa yhteiskuntakehitystä.

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus eli lyhyemmin SASK perustettiin vuonna 1986 koordinoimaan ammattiliittojen kehitysyhteistyöhankkeita, mutta tämän vuoden alusta toimintaa ohjaa uusi strategia. SASK on työelämän ihmisoikeusjärjestö, jonka jäseniä ovat suomalaiset ammattiliitot; mukana myös Akavan Erityisalat.

Riippumatonta ammattiyhdistysliikettä ja sen toimintaedellytyksiä vahvistamalla SASK puolustaa työntekijöiden perusoikeuksia, edistää ihmisarvoista työtä ja tukee näin köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä maailmalla.

Akavan Erityisalojen neuvottelupäällikkö Amalia Poutanen oli mukana Solidaarisuuspäivien paneelikeskustelussa, jossa pohdittiin järjestön tulevaisuuden näkymiä uuden strategian mukaisessa maailmassa.

– SASK antaa kansainvälistä näkökulmaa siihen, miksi ay-liike on

olemassa. Työelämän ihmisoikeustyön esille tuominen monin eri tavoin on tärkeää. SASKin kotimaan toiminta laajentaa ja monipuolistaa omien jäsenten näkemystä ay-liikkeestä.

SASKin Solidaarisuuspäivät antoivat mielenkiintoisen katsauksen työntekijöiden oikeuksiin globaalilla tasolla. Tapahtuman avannut kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari totesi ihmisarvoisen työn ja riittävän toimeentulon olevan ihmisoikeuksia. SASKin uusi strategia on todellakin asian ytimessä.

Kansainvälisellä yhteistyöllä ja solidaarisuudella on merkitystä. Esimerkiksi siirtotyöläisten huono kohtelu Qatarin MM-jalkapallostadionien rakennustyömailla on saanut niin laajaa kansainvälisetä huomiota, että paikalliset toimijat ovat joutuneet muuttamaan toimintatapojaan. Ei varmastikaan tarpeeksi, mutta ilman painostusta tilanne olisi vielä huonompi.

– Tämän hetken taistelujen voittaminen on osa tulevaisuuteen valmistautumista,  sanoo Philip Jennings, UNI Global Unionin entinen pääsihteeri, joka on yksi globaalin ay-liikkeen pioneereista.

Hän näkee järjestäytymisoikeuden olennaisena osana ihmisoikeuksia. Jennings työskenteli esimerkiksi Bangladesh Accord -sopimuksen voimaan saattamiseksi Rana Plaza -vaatetehtaan sortumisen jälkeen. Tavoite on, että jatkossa vältyttäisiin vakavilta onnettomuuksilta ja tehtaista tulisi turvallisempia työpaikkoja.