Kuinka hyvin tiedostan omat etuoikeuteni? Tämä on kysymys, jonka äärelle olen ajautunut useampaan kertaan työskennellessäni SASKissa. Viimeksi havahduin aiheeseen, kun valmistelin teemakoulutukseemme materiaalia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tilanteesta työelämässä.
Tämän kirjoituksen ei ole tarkoitus syyllistää, vaan kannustaa ajattelemaan! Omien etuoikeuksien tunnistaminen ja tunnustaminen on tärkeää, jotta asioita on mahdollista muuttaa oikeudenmukaisemmaksi kaikille. Vain jos huomaamme yhteiskuntamme rakenteiden vinoumat, on mahdollista havahtua ja alkaa toimia niiden muuttamiseksi.
Seksuaalivähemmistöillä tarkoitetaan muita kuin heteroseksuaaleja. Sukupuolivähemmistöillä viitataan transihmisiin, intersukupuolisiin sekä sukupuolettomiin. Maailman työtä tekevistä ihmisistä arviolta 5–10 prosenttia kuuluu johonkin seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Tämä tarkoittaa lukuna noin 1,7–3,5 miljardia työssä käyvää ihmistä. Tarkkaa lukua on mahdotonta vahvistaa, sillä useissa maissa näihin vähemmistöihin kuuluminen on vähintään tabu, liian monissa maissa jopa kuolemalla rangaistava teko.
Ulostulo ei kaikissa maissa ole turvallista
On vaikeaa sanoa tarkasti, millaisia haasteita näihin vähemmistöihin kuuluvat työntekijät kohtaavat, mutta varmuudella voidaan todeta, että haasteet ovat moninaisia ja vakavia. Usein haasteet eivät tule näkyviin, koska voidakseen nostaa esille huonoa kohtelua ihminen joutuisi tuomaan esille oman seksuaalisen suuntautumisensa, sukupuoli-identiteettinsä tai sukupuolen ilmaisuun liittyvän identiteettinsä. Valitettavasti vielä vuonna 2022 olemme tilanteessa, jossa ulostulo ei ole kaikissa maissa ja tapauksissa hyväksyttävää tai turvallista.
Jouduin myöntämään myös oman pienuuteni, kun valmistelin materiaalia. Harmikseni jouduin myös toteamaan, että tässäkin teemassa tieto lisää 
tuskaa ja maailmassa on vielä paljon tehtävää yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Ongelma on rakenteellisen ulottuvuuden lisäksi asenteellinen. Siksi Pride-juhlia ja -kulkueita tarvitaan. Myös ay-liikettä todella tarvitaan näiden vähemmistöjen oikeuksien turvaamiseksi! Globaalin ay-liikkeen on oltava entistä voimakkaammin myös sateenkaari-ihmisten oikeuksien puolustaja.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset kohtaavat eritasoista syrjintää, eristämistä ja häirintää, joka usein alkaa jo lapsuudessa ja jopa perheen sisällä. Se luonnollisesti vaikuttaa henkilön sosioekonomisen aseman muodostumiseen. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat ovatkin yliedustettuina maailman 40 % heikoimmin toimeentulevien ihmisten joukossa.
Moni ei pääse reilujen työehtojen piiriin
Maailmanlaajuisesti katsottuna LHBTIQ+-ihmiset eivät usein pääse reilujen työehtojen eivätkä elämiseen riittävän palkan piiriin, mikä vaikeuttaa heidän pääsyään terveydenhuoltoon, mahdollisuuksiaan opiskella ja saada asunto. Köyhyyden kierre on valmis – mutta se voidaan katkaista.
Työpaikalla monet kertovat joutuneensa suoran tai epäsuoran syrjinnän ja häirinnän kohteeksi. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että työntekijää ei suostuta puhuttelemaan pronominilla, joka kuvastaa hänen sukupuoli-identiteettiään. Joidenkin työntekijöiden palkkoja on jopa alennettu sukupuolen korjausleikkauksen jälkeen.
Kaikkein heikoimmassa tilanteessa ovat ne ihmiset, jotka kuuluvat lisäksi johonkin toiseen vähemmistöön. On huolestuttavaa on, että oletettavasti erityisesti sukupuolivähemmistöt ovat aliedustettuina tutkimuksissa, joissa selvitetään työelämän tasa-arvoa. Tämä vaikeuttaa muun muassa palkkaerojen tunnistamista ja korjaamista.
Tässä kuvaamani asiat tuskin ovat tyhjentävä listaus LHBTIQ+-ihmisten kohtaamista haasteista työelämässä ja yhteiskunnissa. Työtä LHBTIQ+-ihmisten eteen työelämässä on siis vielä paljon, mutta tilannetta mahdollista parantaa. Ay-liikkeen tehtävä on puolustaa kaikkia jäseniään. Tulevaisuudessa ay-liikkeen on yhä voimakkaammin pyrittävä parantamaan LHBTIQ+-työntekijöiden lainsäädännöllistä turvaa sekä neuvoteltava työehtosopimuksiin kohtia, joilla turvataan tämän vähemmistöryhmän oikeus työhön.
Liitot voivat toimia edelläkävijöinä
Ammattiliitoissa on tärkeä huolehtia siitä, että liiton toiminta on avointa kaikille sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Liitot voivat toimia edelläkävijöinä ja kouluttaa työntekijöitä yhdenvertaisuudesta. Koulutus on erittäin tehokas keino lisätä ymmärrystä ja muuttamaan asenteita.
Liittojen on myös tehtävä työtä sen puolesta, että valtiot ratifioivat kansainvälisen työjärjestön ILOn häirinnän ja väkivallan vastaisen C190-sopimuksen, joka huomioi myös LHBTIQ+-ihmiset.
Jokainen voi olla osa muutosta
Jokainen meistä voi olla osa muutosta, jossa maailmasta ja työelämästä tulee entistä yhdenvertaisempi. Monimuotoisuus hyödyttää meitä kaikkia.
Tarvitsemme enemmän omien stereotypioiden haastamista. Tarvitsemme ympäristön, jossa ihan joka ikinen voi olla avoimesti omanlaisensa ilman pelkoa syrjityksi tai häirityksi joutumisesta.
Lisätietoja Global Unionsin kampanjasta: www.lgbtiworkers.org
Sateenkaarisanastoa oman ymmärryksensä kehittämiseksi: Sateenkaarisanasto suomeksi Seta ry:n verkkosivuilla
Roosa Rusanen
Kirjoittaja on SASKin vapaaehtoistyön asiantuntija, joka toimii SASKin toisen asiantuntijan, Tarja Valtosen, työparina tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksissä
