Onko työvaatetuksesi passeli kropallesi? Vaihdatko vaatteesi turvallisessa sosiaalitilassa? Pääsetkö työpäivän aikana vaihtamaan kuukautissuojaa muiden katseilta piilossa? Altistutko kemikaaleille tai muille vaaroille raskausaikana?
Näitä ja monia muita kysymyksiä käydään läpi ammattiliitoissa maailmalla, kun pohditaan tasa-arvoisen työsuojelun ja äitiysturvan edistämistä käytännössä. SASKin kumppanimaissa työelämän tasa-arvoisuus näyttäytyy asioina, joista monia meillä pidetään itsestään selvinä. Useissa maailman kolkissa niistä yhä neuvotellaan tai suorastaan taistellaan jatkuvasti.
Kun puhutaan työsuhdeturvasta, ollaankin sen tason asioissa, jotka meillä Suomessakaan eivät aina ole mallillaan: Saatko palkallista äitiyslomaa ja palaatko sen jälkeen normaalisti töihin? Vai näyttääkö työnantaja ovea, kun raskautesi alkaa näkyä?
SASKin toimintakentällä eli kehittyvissä maissa nämä ongelmat ovat vielä yleisempiä.
SASKin kumppaniliitot ovat viime vuosina onnistuneet hyvin vaikuttamaan tasa-arvoasioihin, milloin isommissa ja milloin vähän pienemmissä asioissa. Monet uudistukset ovat lopulta enemmän kiinni korjaustarpeiden tunnistamisesta kuin mittavista rahallisista panostuksista, jolloin niiden korjaaminen on oikeastaan vain tahdon asia.
Mitä on saavutettu käytännössä?
Ghanalaiset hotellien vastaanottovirkailijat ja elintarvikkeiden pakkaajat saavat nykyään raskaina ollessaan tehdä työtä istualtaan, mikä on vähentänyt keskenmenoja ja muita komplikaatioita.
Malawilaiset kaivosnaiset saivat neuvoteltua vessat, pukuhuoneet ja suojavarusteet. Malawin tekstiilitehtailla taas on naisten aloitteesta ryhdytty suojaamaan kaikkia työntekijöitä kangasvärien myrkyllisiltä höyryiltä.
Kuljetuksia kotiin iltamyöhän työvuoroista
Monin paikoin on neuvoteltu kuljetuksia iltamyöhän työvuoroista kotikulmille, jotta työntekijät ovat suojassa väkivallan uhalta. Ne ovat työnantajan järjestämiä ja maksamia.
Ja siellä missä vanhempainvapaat ovat lyhyitä, voi vaikkapa tehtaan yhteydessä olla lastenhoitopalvelu firman piikkiin ja äideillä oikeus imetystaukoihin.
Filippiineillä äitiysloma piteni 105 päivään
Filippiineillä oli ennen 60 päivän äitiysloma, mutta muutama vuosi sitten se piteni sitkeän kampanjoinnin tuloksena 105 palkalliseen päivään. Sen päälle yksinhuoltajaäidit saavat vielä 15 palkallista päivää ja kaikki äidit halutessaan 30 palkatonta päivää vapaata.
Isyyslomat ja muut perhevapaat ovat vielä harvinaisuuksia, mutta muutamien päivien tai viikkojen vapaita on useissa maissa saatu.
Jos raskaaksi tulevan naisen työsuhdeturvaa ei ole laissa määritelty tai lakia ei noudateta, raskauteen liittyvät kysymykset voi pyrkiä lisäämään aiheeksi työehtosopimusneuvotteluihin. Jos asia saadaan kuntoon, silloin työehtosopimus tuo turvan, kunnes laista on tullut entistä ehompi, ja sen noudattamista myös valvotaan.
ILOn sopimuksesta pohjaa lainsäädännölle
Monissa maissa ammattiliitot kampanjoivat kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimuksen C183 ratifioinnin puolesta, jotta äitiysturvaan liittyvät asiat olisi otettava kattavammin huomioon lainsäädännössä.
Tasa-arvoisen työelämän rakentamiseen tarvitaan ammattiliittoja
Etenemistä tasa-arvo-asioissa on nähtävissä, mutta toisinaan tulee myös takapakkia. Lähivuosina SASK kumppaneineen panostaa aiempaa enemmän ja järjestelmällisemmin tasa-arvoisen työelämän edistämiseen maailmalla. Siihen tarkoitukseen tarvitaan liittoja, joissa naisten, miesten ja muiden äänet tulevat yhtä lailla kuulluiksi ja kaikkien asiat agendalle.
Tarja Valtonen
Kirjoittaja on SASKin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntija.
SASKin tasa-arvotyön kolme peruspilaria vuosille 2022–2025 ovat (1) tasavertainen osallistuminen ja johtajuus, (2) työsuojelu ja äitiysturva sekä (3) väkivallasta ja häirinnästä vapaa työympäristö.
