Indonesian oikeistolainen hallitus päätti vuonna 2019 alkaneella kaudellaan panostaa talouskasvuun ja uusien työpaikkojen luomiseen. Molemmat ovat hyviä ja tärkeitä tavoitteita, joihin suuri osa voi yhtyä.
Mutta entä ne keinot? Keinoiksi valittiin työehtojen ja ympäristösääntelyn heikentäminen sekä yritysverojen laskeminen. Indonesian merkittävin työnantajajärjestö Indonesian Chamber of Commerce and Industry tuki lakihanketta, samoin kuin suuryrityksiä omistavat oligarkit. Ammattiyhdistysliike, ihmisoikeusjärjestöt, ympäristöjärjestöt ja iso-osa muuta kansalaisyhteiskuntaa vastustivat – ja vastustavat edelleen – uudistusta.
Työntekijöille uudistus merkitsisi muun muassa minimipalkkojen pienenemistä, lakisääteisen viikkovapaan ja palkallisten lomien lyhenemistä, ylitöiden lisääntymistä, kokemukseen ja osaamiseen liittyvistä palkankorotuksista luopumista, irtisanomissuojan heikentymistä sekä palkkojen määrittelyä yleisten työehtojen sijaan yrityksen maksukyvyn ja tuottavuuden perusteella.
Työnantajien taakkaa kevennettäisiin edellä mainittujen toimien lisäksi poistamalla velvollisuus maksaa korvauksia maksamattomista tai väärin maksetuista palkoista.
Kuulostaa rajulta työntekijän näkökulmasta. Kansainvälinen ay-liike ja ympäristöjärjestöt ovat olleet huolissaan heikennyksistä. Ay-liike on vienyt asian Kansainvälisen työjärjestön ILO:n käsittelyyn. ILO:n työelämän oikeuksien toteutumista seuraavassa komiteassa Indonesian hallitusta ovat tukeneet esimerkiksi Valko-Venäjä ja Brunei. Huolensa työehtojen heikennyksistä ovat ilmaisseet muun muassa Belgia ja USA.
Liitot ovat onnistunet toistaiseksi estämään lain toimeenpanon
AKT yhdessä useiden muiden suomalaisten kuljetusalan liittojen kanssa tukee SASKin kautta Indonesian kuljetusliittojen kykyä puolustaa jäsentensä asemaa. Maan ammattiliitot ovatkin oman osaamisensa ja kansainvälisten verkostojen avulla onnistuneet toistaiseksi estämään lakien toimeenpanon. Se on vaatinut todella pitkäjänteistä ja hyvää yhteistyötä liittojen kesken.
Keväällä 2023 Indonesian perustuslakituomioistuin totesi lain monilta osin perustuslain vastaiseksi, mihin hallitusta johtava presidentti vastasi uhkaamalla vaihtaa perustuslakituomioistuimen tuomarit.
Aiemmin kehittyvien maiden ongelmat olivat suomalaisille ammattiliitoille kaikuja kaukaa menneisyydestä; nykyisin ne kuulostavat yhä useammin näkymiltä suomalaisen ay-liikkeen tulevaisuudesta. Hallituksen pyrkimys heikentää työehtoja on meilläkin kova. Nyt kannattaa myös Suomessa toimia sen puolesta, ettei kuvaus Indonesian työmarkkinojen uudistuksesta muutu suomalaiseksi työmarkkinatodellisuudeksi.
Janne Ronkainen
Kirjoittaja on SASKin toiminnanjohtaja. Kirjoitus julkaistiin ensin kolumnina AKT-lehdessä.
