Miksi antaa omaa aikaansa yhteisten asioiden edistämiseksi täysin vapaaehtoisesti, ilman rahallista korvausta? Vapaaehtoistoiminnan tekemisen motiiveja on yhtä paljon kuin sen tekijöitäkin. SASKin vapaaehtoisia, eli SASK-lähettiläitä motivoi solidaarisuus, yhteisöllisyys ja arvojen samaistuttavuus. Myös uuden oppiminen ja verkostoituminen ovat tärkeitä elementtejä lähettilästoiminnassa.
Taloustutkimuksen tekemä tutkimus Vapaaehtoistyö Suomessa 2018 paljastaa, että ajallisesti vapaaehtoistyön tekeminen on vähentynyt, mutta tekijöiden määrä on kasvanut. Perusteiksi vapaaehtoistyön tekemättömyydelle kerrotaan ajanpuute sekä se, ettei kukaan ole koskaan kysynyt mukaan. Sama tutkimus kertoo myös, että työssäkäyvistä ihmisistä yli 50 % olisi valmis tekemään vapaaehtoistyötä työajalla, mikäli työnantaja mahdollistaisi sen. Opiskelijoilta samaa kysymystä kysyttäessä yli 70 % kokee, että vapaaehtoistyön tekeminen työajalla olisi kokeilemisen arvoista. Reilu kolmannes taas ajattelee, että vapaaehtoistyöstä on hyötyä työelämässä. Tutkimuksesta ei selviä, kuinka vapaaehtoistyö vaikuttaa yksilön elämän merkityksellisyyden kokemukseen.
Vapaaehtoistoiminta voi tuoda osallistuvuuden, yhteisöllisyyden ja sisällön tunnetta elämään. Näin ollen voisi sanoa, että vapaaehtoistoiminta on hyvin usein merkityksellistä ja parhaimmillaan se ehkäisee tekijänsä syrjäytymistä. Vapaaehtoistoimintaa järjestävällä on edessään pähkinöitä purtavaksi: mitä toiminnalla tavoitellaan, miten varmistetaan vapaaehtoisten jaksaminen ja motivaation säilyminen ja kuinka toimintaa johdetaan. Koska vapaaehtoistoiminta on sanansa mukaan vapaaehtoista, on toiminta saatava niin houkuttelevaksi, että siihen halutaan osallistua. Alati kiireellisemmässä arjessa tämä on haastavaa, mutta ei missään nimessä mahdotonta. Tämä vaatii sitä, että vapaaehtoistoimintaa järjestävä tuntee omat vapaaehtoisensa hyvin: Mikä heitä motivoi? Miksi he pysyvät toiminnassa mukana? Ja ennen kaikkea – miksi he ovat jättäytyneet toiminnasta? Näiden kysymysten käsittelyllä pääsee hyvään alkuun vapaaehtoistoiminnan paremmassa organisoimisessa.
Vapaaehtoistoiminnan tulisi olla oleellinen osa organisaatiota, ei sen ulkopuolinen elin. Olen nähnyt yhteisöjä, joissa vapaaehtoisia arvostetaan todella korkealle, heitä osallistetaan toiminnan suunnitteluun, heitä tuetaan ja heitä kiitetään vilpittömästi ja spontaanisti. Olen valitettavasti nähnyt myös organisaatioita, joissa vapaaehtoinen on itsestäänselvyys, jolta voidaan vaatia sitoutumista ja ajan antamista, mutta kiitos tulee teennäisesti, kerran vuodessa juhlagaalassa – koska niin on tehty aina.
Toivottavasti tulevaisuudessa ensimmäisenä mainittuja organisaatioita on enemmän ja jälkimmäisiä merkittävästi vähemmän. Parhaimmillaan vapaaehtoistoiminta antaa merkityksellisyyden tunnetta vapaaehtoiselle ja uusia näkökulmia sitä järjestävälle organisaatiolle.
Faktoja SASKin lähettilästoiminnasta:
- Omaehtoista toimintaa, jonka rooli SASKin toiminnassa on merkittävää. Uudet ideat aina tervetulleita, mietitään, miten ne voisi toteuttaa!
- Lähettiläälle toiminta tarjoaa yhteisöllisyyttä, väylän osoittaa solidaarisuutta, mahdollisuuden oppia ja verkostoitua.
- SASKin toiminnan perusarvoja ovat yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, demokraattisuus, tasa-arvo, syrjimättömyys, yhdenvertaisuus ja osallisuus. Näiden arvojen omaksuminen yhdistää SASK-lähettiläitä ja saa heidät kiinnittymään toimintaan.
- SASKin kannalta lähettilästoiminta mahdollistaa SASKin tunnettuuden ja merkityksellisyyden kasvun. SASK-lähettiläät toimivat omissa verkostoissaan solidaarisuuden äänitorvina, kertovat globaaleista työelämän ihmisoikeuksista laajemmalle joukolle, jota SASK henkilöstön voimin pystyisi ikinä tavoittamaan.
- SASK kouluttaa lähettiläitä muutaman kerran vuodessa. Lähettiläskoulutuksen tarkoituksena on kertoa ihmisille laajemmin työelämän ihmisoikeuksista ja työstä, jota SASK tekee. Lähettiläskoulutukset antavat lähettiläille hyvät valmiudet puhua SASKin työstä.
- Katso SASK-lähettiläille suunnatut tapahtumat ja tulevien lähettiläskoulutusten aikataulut täältä.
Taloustutkimuksen julkaisu: Vapaaehtoistyö Suomessa 2018
Kirjoittaja on SASKin vapaaehtoistoiminnan asiantuntija. Blogikirjoitus on alun perin julkaistu Turun seutukunnan asiantuntijat ja esimiehet Pro ry:n sivuilla.
