Hiski Salomaa lauloi Lännen lokarissa suomalaista versiota amerikkalaisesta unelmasta, jossa ”vapaus se varmasti voittaa”. 1900-luvun ensi vuosikymmeninä vapauden kaipuu oli suomalaisen köyhän työläisen suuri unelma. Taustalla saattoi myös olla saksalaisten filosofien jo vuonna 1848 kiteyttämä ajatus, jonka mukaan köyhälistöllä ei ole muuta menetettävää kuin kahleensa. Amerikassa, Saksassa ja Suomessa vapaus on monilta osin voittanut, ja entisillä köyhillä on paljon muutakin menetettävää kuin kahleensa. Toivottavasti näin on myös jatkossa.
Kun katselee maailmaa monien työläisten ja köyhien näkökulmasta, tulevaisuus on muuttunut entistä surkeammaksi ja näköalattomammaksi. Yhä useampi voi kokea, ettei ole enää mitään menetettävää – paitsi ehkä oma henki. Tämä näkyy monien ay-aktiivien lähes epätoivoisissa yrityksissä taistella diktatuureja vastaan vaikkapa Myanmarissa ja Kiinassa. Se näkyy köyhistä maista lähtevien nuorten työnhakumatkoissa lähes orjatyön kaltaisiin oloihin Lähi-itään tai henkensä kaupalla Eurooppaan.
Maailman geopoliittinen uusjako on meneillään, eikä näytä siltä, että vapaus varmasti voittaa. Voittajia, ainakin lyhyellä tähtäimellä, näyttäisivät olevan näennäistä vakautta tarjoavat diktatuurit, joiden vakaus ja vauraus perustuu suurelta osin ihmisten vapauden rajoittamiseen ja riistoon, josta esimerkkejä voimme kaivaa vaikka Arabimaista tai Kiinasta. Monet kehittyvät maat ja niiden nuoret pohtivat tulevaisuuttaan. Kaikki varmasti haluavat vakautta, vaurautta ja hyvää elämää, samoin kuin Hiski Salomaan yleisö 1910–1930-luvuilla.
Nuorten heikot tulevaisuuden näkymät Afrikassa, Gazassa, Pariisissa tai Vuosaaressa saavat monet nuoret tarttumaan huonoihin oljenkorsiin, ehkä sillä ajatuksella, ettei ole mitään hävittävää. Näiden nuorten huonojen valintojen seurauksena meidän kaikkien elämänlaatu heikkenee, vaikka muurin tai meren takaa voikin näyttää siltä, että meillä menee ainakin paremmin kuin toisella puolella.
Nuorille näkymä tulevaisuuteen tarvitaan nyt
Myös aikajänteellä on merkitystä. Nuorelle talouden näkymien korjaantuminen pitkällä aikavälillä, vaikkapa kahden hallituskauden aikana, tarkoittaa elämänmittaista menetettyä mahdollisuutta. Näkymä tulevaisuuteen tarvitaan nyt. Tulevaisuuttaan suunnittelevat nuoret, Ghanassa tai Kontulassa, eivät voi panna elämäänsä odotustilaan vaan joutuvat tekemään valintansa tässä ja nyt.
Naapureiden järjetön tappaminen Ukrainassa, Gazassa tai Tukholmassa ei tee helpoksi uskoa Hiski Salomaan positiivista loppukaneettia. Luulisin, että se silti on paras mahdollisuutemme, jonka puolesta kannattaa nyt taistella kaikilla areenoilla: kehitysyhteistyössä, työmarkkinaneuvotteluissa, kotimaan politiikassa ja kansainvälisesti. Vapaus se varmasti voittaa.
Janne Ronkainen
Kirjoittaja on Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin toiminnanjohtaja. Kirjoitus julkaistiin ensin kolumnina AKT-lehdessä.
