Viimeisen kuuden vuoden aikana nuorten jäsenten määrä maailman kuljetusalojen liitoissa on kasvanut 75 prosenttia. Se on mielettömän hieno tulos. Maailman kuljetusalat ovat kasvaneet kahdella miljoonalla uudella jäsenellä. Samalla naisten määrä ja asema ovat vahvistuneet alan ammattiliitoissa.
Miten nämä tulokset ovat mahdollisia? Kasvun on mahdollistanut se, että kuljetusalojen maailmanjärjestö ITF on asettanut itselleen kunnianhimoiset tavoitteet Singaporessa pidetyssä kokouksessa kuusi vuotta sitten. Nyt se on saavuttamassa yhdessä sovittuja tavoitteita perustuen järjestelmälliseen yhteistyöhön eri toimijoiden kesken.
Suomi, SASK ja kuljetusalan liitot ovat osa tätä kehitystä. Meneillään on kaksi hanketta, joiden kautta AKT ja muut suomalaiset kuljetusliitot tukevat maailmanjärjestöä saavuttamaan tavoitteet myös globaalissa etelässä, jossa se on erityisen vaikeaa. Hankekumppanimme Afrikassa ja Aasiassa ovat saaneet tuhansia uusia jäseniä ja näin vahvistaneet kuljetusalan ammattiliittojen mahdollisuutta neuvotella työehtosopimuksia.
Kirjoittaessani tätä kolumnia istun kuljetusalan ammattiliittojen kattojärjestön ITF:n kokouksessa Marokon Marrakechissa, johon ovat kerääntyneet kuljetusalan ammattiliitot ympäri maailman. Kokouksessa käsitellään kuljetusalojen yhteisiä asioita tuleville viidelle vuodelle.
Maailman kuljetusalan työntekijät ovat kirjaamassa kuutta muutosvaatimusta omalle alalleen: työntekijöiden oikeudet, tasa-arvo, työturvallisuus, tulevaisuuden työ, vastuullisuus kuljetusketjuissa sekä kestävyys kuljetusalalla. Kaikki nämä muutosvaatimukset ovat ajankohtaisia ympäri maailman – Suomen Vimpelistä Ecuadorin pääkaupunki Quitoon.
Näiden yhteyksien aistiminen täällä kokouksessa 2 000 kuljetusalan työntekijän kanssa on kokemuksena maaginen, jopa hurmoksellinen. Asiamme on yhteinen. Erona on se, että Ecuadorissa kuljetusalan työntekijöitä kidnapataan ja tapetaan heidän puolustaessaan etujaan. Suomessakaan kuljetusalan työntekijöiden aseman puolustaminen ei ole helppoa, mutta Suomessa saamme käydä taistelumme vakaassa demokraattisessa yhteiskunnassa, joka luo turvaa.
Juska Kivioja
Kirjoittaja on SASKin toiminnanjohtaja, jonka mielestä työelämän ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Kirjoitus julkaistiin ensin kolumnina AKT-lehdessä.
