Tilaajiin kuuluneen Teollisuusliiton kansainvälisten asioiden päällikkö Jari Hakkarainen kertoo, että monikansallisten suomalaistaustaisten yritysten toimintatapojen seuraaminen on osa ammattiliittojen kansainvälistä työtä.
– Kansainväliset sopimukset kuten YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet ja ILOn työelämän perusoikeudet eivät aina toteudu yritysten toiminnassa kehittyvissä maissa, jos liitot tai lainsäädäntö ovat heikkoja.
Insinööriliiton asiamies Hannu Takala on tyytyväinen, että Wärtsilä on ollut yhteistyöhaluinen selvityksen toteuttamisessa. Järjestäytymisvapaus näyttää toteutuvan Wärtsilän tehtaalla, sillä siellä toimii nyt liitto Wärtsilä Employees Union, joka kuuluu kansalliseen Shramik Ekta Mahasangh -liittoon. Se taas on kansainvälisen IndustriALL Global Unionin jäsenliitto kuten myös suomalaiset teollisuusalojen liitot.
– Neuvotteluoikeuden ja -aseman osalta selvitys antaa hieman epäselvän kuvan. Liitolla on selvästi neuvotteluoikeus, mutta ei varsinaista työehtosopimusta. Yritystason liittoa olisi jatkossakin tuettava kansainvälisesti, jotta sen asema vahvistuisi, Takala arvioi.
Henkilöstölle mahdollisuus osallistua päätöksentekoon
Ammattiliitto Pron kansainvälisten asioiden asiantuntija Sari Vaittinen nostaa esille raportissa suositellun yhteistyön Euroopassa toimivan Wärtsilän yritysneuvoston ja Intian tehtaan ammattiliiton kesken.
– Osoittaisi hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja työmarkkinasuhteiden kehittämistä, että yhtiössä arvioitaisiin mahdollisuudet globaaliin henkilöstön osallistumisjärjestelmään. Sellainen on jo monessa kansainvälisessä yrityksessä.
Elämiseen riittävän palkan saaminen tehtaan työntekijöille on vielä haaste. Finnwatch arvioi elämiseen riittävän nettopalkan tasoksi karkeasti 225 euroa, työntekijät 325 euroa ja ammattiliitto 390 euroa kuukaudessa. Nettopalkan haitarin ollessa 155–450 euroa on vaarana, että osa työntekijöistä jää elämiseen riittävän palkan alapuolelle.
– Finnwatchin arvio perustuu kaksi vuotta sitten tehtyyn laskelmaan, mutta suuri palkkahaitari ja erityisesti heikoimpien palkkojen pienuus ovat asioita, joihin toivoisimme Wärtsilän kiinnittävän huomiota, Hakkarainen painottaa.
Selvitys nostaa esille myös selkeitä työsuhdeongelmia, kuten sen, että useiden vuosien ajan on maksettu liian alhaisia ylityökorvauksia. Huomion arvoista on, että tämä paljastui, kun aito liitto aloitti toimintansa tehtaalla. Suomessa luottamusmiehet ja ammattiliitot estävät tehokkaasti tällaisten virheiden synnyn.
Vastuu työntekijöiden ihmisoikeuksista ulottuu myös alihankintaketjuun
Wärtsilän Khopolin tehtaalla työskentelee suuri määrä sopimustyöntekijöitä, joiden työsuhteet ovat lyhyitä. Heille maksetaan huomattavasti alhaisempaa palkkaa kuin tehtaan vakituisille työntekijöille. Vuokratyöntekijät ja alihankkijoiden työntekijät ovat kehittyvissä maissa usein kaikkein alttiimpia väärinkäytöksille.
– YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet edellyttävät kuitenkin monikansallisen yrityksen huolehtivan, että myös alihankintaketjussa ihmisoikeudet ja työelämän perusoikeudet toteutuvat, Wärtsilä-selvityksiä seurannut SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen muistuttaa.
Finnwatch selvitti SASKin toimeksiannosta Intiassa Khopolin kaupungissa olevan Wärtsilän tehtaan työoloja 2015 ja uudestaan nyt 2017. Selvitysten tukijoina olivat Teollisuusliitto, Ammattiliitto Pro ja Insinööriliitto. Finnwatchin lehdistötiedote ja tutkimusjulkaisu löytyvät täältä.
