Vietnamista tullut riisilasti odottaa purkamistaan Cebun satamassa Filippiineillä. Terminaalin työntekijät ovat tyytyväisiä, kun tavaraliikenne satamassa kasvaa kaupan esteiden poistuessa, mutta jatkavat samaan hengenvetoon, että halpa tuontiriisi näivettää Filippiinien oman riisinviljelyn. He kiteyttävät osuvasti filippiiniläisten toiveet ja pelot vapaakaupasta.
Samaan aikaan Cebun kaupungin keskustassa on alkamassa Aasian ja Tyynenmeren alueen talousliiton APEC:n ministerikokous. Talousliiton tehtävänä on edistää alueen vapaakauppaa.
Monet kokevat, että talousyhteistyössä Filippiinien osaksi kehittyvänä maana on jäänyt tarjota raaka-aineita ja halpaa työvoimaa rikkaille teollisuusmaille, kuten Yhdysvalloille, sekä toimia dumppauspaikkana niiden ylijäämätuotteille.
Ay-liike ja kansalaisjärjestöt tervehtivätkin kaupunkiin saapuvia APEC-johtajia mieltään osoittaen. Järjestäjät Angie Mata ja Dennis Derige soittelevat ammattiyhdistystensä aktiiveille ja muistuttavat lauantaisesta mielenosoituksesta. Heidän viestinsä johtajille on selkeä: monikansallisten yhtiöiden vallan pönkittämisen sijaan talousyhteistyön pitää keskittyä kestävään kehitykseen ihmisten ehdoilla.
APEC:n lisäksi Filippiinit on jäsenenä Kaakkois-Aasian maiden talousyhteisössä, ASEAN:ssa, mutta se ei ole mukana vastikään neuvotellussa Tyynenmeren alueen vapaakauppasopimuksessa TPP:ssä.
Kunnollisten työpaikkojen loppu
Ay-keskusjärjestö Sentron pääsihteeri Josua Mata on turhautunut loputtomiin talousyhteistyö- ja vapaakauppaneuvotteluihin. Hän on seurannut niitä jo 1980-luvulta. Vaikka neuvotteluja käydään valtioiden välillä, kulisseissa vaikuttavat monikansalliset korporaatiot.
– Kysymys ei ole enää kaupan edistämisestä, kuten tavaroiden, palveluiden ja voittojen esteettömästä liikkuvuudesta, vaan siitä, että monikansallisten korporaatioiden oikeuksia lisätään, Mata kiteyttää.
Hän viittaa muun muassa investointisuojaan, jonka avulla yhtiöt voivat haastaa valtioita oikeuteen ja rajoittaa niiden oikeutta omaan sääntelyyn.
Matan mukaan vapaakauppa uhkaa myös työntekijöiden työsuhdeturvaa ja oikeuksia.
– Miksi ammattiyhdistys- ja ihmisoikeuksia sekä ympäristövastuullisuutta edistetään niin sanotuilla pehmeillä säädöksillä, joista monet eivät ole edes sitovia, mutta monikansallisten yhtiöiden oikeudet turvataan sitovilla sopimuksilla? Mata kysyy.
SASK tukee ay-keskusjärjestö Sentroa, joka on Filippiinien ay-liikkeen nuorin, dynaamisin ja nopeimmin jäsenmääräänsä kasvattava keskusjärjestö.
Teksti ja kuva: Stoorisoppi
Filippiinit oli myös vuosi sitten, kuten tänäänkin, otsikoissa taifuunin aiheuttamien tuhojen vuoksi. Lue, miten ammattiliitot auttoivat evakuoinneissa ja jälleenrakennuksessa.
