– Vaikka kehitysyhteistyössä yleensä pyritään keskittymään kaikkein köyhimpien maiden tukemiseen, suurin osa maailman köyhistä asuu keskituloisissa maissa, SASKin teemaseminaarissa puhunut kehitysministeri Pekka Haavisto (vihr.) huomautti.
Talouskasvu ei siten yksin riitä köyhyyden vähentämiseen maailmassa, vaan tarvitaan myös toimia, joilla tuloeroja voidaan kaventaa. Haavisto totesi, että tähän on olemassa kaksi hyvää keinoa: ay-liikkeen tukeminen ja verotusjärjestelmän luominen.
– Kun kävin Mosambikissa, eräs paikallinen ilmoitti minulle, että he eivät enää tarvitse kehitysyhteistyötä, koska maan talouskasvu on niin vahvaa. Sitä kuitenkin tarvitaan, koska köyhyys ei ole vähentynyt ja tuloerot kasvavat, Haavisto sanoi.
Vuosituhattavoitteet jäivät puolitiehen
Kun vuosituhat vaihtui 14 vuotta sitten, 189 valtiota lupasi vapauttaa maailman nälästä ja äärimmäisestä köyhyydestä vuoteen 2015 mennessä.
Vuosituhattavoitteiksi koottiin kahdeksan ohjelmakohtaa, joista vain harva näyttää rimaa hipoen toteutuvan. Köyhyysluvut ovat tosin puolittuneet, mutta 1,2 miljardia ihmistä elää edelleen äärimmäisessä köyhyydessä.
Tällä hetkellä valmistellaan ”post-2015-agendaa”, jossa hahmotellaan uudet askelmerkit köyhyyden vähentämiseksi.
Haaviston mielestä tässä työssä on painotettava aikaisempaa enemmän tuloerojen kaventamista ja myös verojärjestelmien luomista kehitysmaissa.
Hän on hahmotellut ajatusta, jossa osa kehitysyhteistyöstä olisi ehdollista. Tuen saannin ehtona olisi, että maa kehittäisi samalla verotulojen ja tullien keräämistä maassa toimivilta yrityksiltä. Haavisto kuitenkin toppuutteli, että hänen esittelemänsä idea on vielä raakile, eikä hän ole vielä testannut sitä omalla virkamieskunnallaan.
Seminaarin muita puhujia olivat STTK:n pääekonomisti Ralf Sund sekä Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Päivi Mattila.
Teksti: Aleksi Vienonen / SASKKuva: Jaakko Jaskari