Julianna Brandt-Smal on SASK-lähettiläs sekä yhdenvertaisuusasiantuntija ja vammaisaktivisti. Vammaiskysymysten lisäksi hänen asiantuntijuutensa keskittyy moniperustaiseen syrjintään. Tänä vuonna Julianna kouluttaa muita SASK-lähettiläitä vammaisten ihmisten asemasta työelämässä.
– Mielestäni asiat voivat ihan aidosti olla paremmin, kunhan etsimme ja teemme ratkaisuja todeksi yhdessä. Tässä maailman ajassa tarvitsemme yhteisöllisyyttä ja yhteistä inhimillisempää suuntaa enemmän kuin koskaan, pohtii Brandt-Smal.
Hän työskentelee Turun kaupungin nuorisopalveluilla edistämässä ympäristöystävällisempää nuorisotyötä.
– Vahvuuksiani ovat muiden innostaminen ja oivalluttaminen yhdenvertaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Pidän tärkeänä ihmisten toimijuuden vahvistamista.
SASKin toiminta herätti Brandt-Smalin uteliaisuuden, sillä hänelle on aina ollut tärkeää edistää moninaisuuden teemoja mahdollisimman laajasti.
– Haluan oppia ymmärtämään paremmin globaalin etelän kysymyksiä. Valmistun tänä keväänä työyhteisöjen kehittäjäksi (AMK). Suurin motivaationi koulutukseen hakeutumiselle oli, että haluan kantaa oman korteni kekoon moninaisemman ja inklusiivisemman työelämän eteen. SASKin toiminta yhdistää ainutlaatuisella tavalla nämä näkökulmat, joten olen ehdottomasti mukana toiminnassa.
Brandt-Smalin oma tausta syntymävammaisena sekä queer-yhteisöön kuuluvana on vaikuttanut hänen haluunsa työskennellä solidaarisemman maailman ja inklusiivisemman työelämän puolesta.
– Työelämässä olen kohdannut niin hyvää kuin huonoa suhtautumista vammaisuuteeni liittyen. Huonoissa hetkissä on herännyt vahva epäoikeudenmukaisuuden tunne ja kokemus sisäistetystä vammaisiin kohdistuvasta syrjinnästä. Syntyy väkisinkin olo, että jotain tarvitsisi tehdä. Olen aina uskonut toiveikkaampaan tulevaisuuteen.
Esitimme Brandt-Smalille kolme väitettä yhdenvertaisuudesta ja kehitysyhteistyöstä. Näin hän vastasi niihin.
Yhdenvertaisuus ja saavutettavuus ovat hyödyksi kaikille.
Vammaisuudesta puhuttaessa on aina läsnä yllätyksellisyyden ja sattuman elementit. Et voi ikinä tietää vammaudutko itse tai vammautuuko joku läheisesi huomenna esimerkiksi onnettomuuden tai sairauden seurauksena. Siksikään ei ole yhdentekevää, miten edistämme tai olemme edistämättä saavutettavuutta.
On myös tärkeää ymmärtää, että vammaisten oikeudet kuuluvat ihmisoikeuksiin, se ei ole mikään erillinen palikka. Vammaiset ihmiset ovat maailman suurin vähemmistö: 15 prosenttia maapallon väestöstä on tavalla tai toisella vammaisia. Meidän äänellämme on väliä, ja meitä kannattaa kuunnella ihan kaikessa!
Kehitysyhteistyöllä saadaan aikaan tuloksia.
Työskentelin aiemmin Taksvärkki ry:ssä vammaisinkluusion asiantuntijana. Se oli ensimmäinen syvällinen kosketukseni kehitysyhteistyöhön. Kehitysyhteistyössä on valtava voima juuri siksi, että se rikkoo kaikenlaisia keinotekoisia raja-aitoja. Ei ole meitä ja heitä, on vain me.
Riippumatta siitä, missä maailman kolkassa asut, jaamme usein hyvinkin samanlaisia haasteita ja toisaalta toiveita ja ratkaisuja. Kehitysyhteistyössä painottuu yhteistyö: ei tehdä asioita puolesta, vaan tehdään yhdessä. Ei anneta ratkaisuja ylhäältä alas, vaan ymmärretään, että jokainen on oman arkensa paras asiantuntija.
Suomessa on helppo sulkea silmät globaalilta eriarvoisuudelta.
Suomea on totuttu kuvaamaan lintukodoksi. Se asettaa meidät helposti keskittymään omaan elinpiiriimme eikä ulottamaan katsetta kauemmaksi. Saatetaan ajatella, että globaalin maailman ongelmat ovat liian monimutkaisia emmekä me voi tehdä niille mitään. Suomi ei saisi liikaa keskittyä omaan erinomaisuuteensa yhdenvertaisuuden saralla, koska täällä riittää paljon tehtävää muun muassa vammaisten ihmisten oikeuksissa.
Meidän pitäisi kantaa globaalisti vastuumme. Tehdä yhteistyötä eri maiden kesken ja ennen kaikkea oppia toinen toisiltamme ratkaisuja viheliäisiin ongelmiin. Oppimisen rinnalla yhtä tärkeää on poisoppiminen. Pitää esimerkiksi hyväksyä, että on paljon asioita, joita ei itse tiedä. Silloin ei sovi myöskään olettaa.
Webinaarisarja: Vammaisten ihmisten asema työelämässä
SASK järjestää webinaarikoulutussarjan, jossa pureudutaan vammaisten ihmisten oikeuksiin työelämässä ja laajemminkin yhteiskunnassa – globaalista näkökulmasta tietysti. Koulutus on suunnattu erityisesti SASK-lähettiläille, mutta kaikki ovat tervetulleita mukaan.
Lue lisää ja ilmoittaudu!
