Finnwatchin selvitys ”Hengenvaarallinen muotioikku – Suomessa myytävien farkkujen hiekkapuhallus” julkistettiin Helsingissä keskiviikkona. Finnwatchin kyselyyn valittiin kaikkiaan 24 suomalaista yritystä, jotka jälleenmyyvät tai valmistavat farkkukankaisia vaatteita.
Kyselyyn vastanneista yrityksistä 22 kertoi, etteivät ne käytä hiekkapuhallusta farkkutuotteidensa viimeistelyyn. ”Tulokset ovat positiivisia, yritykset ovat todella heränneet järjestöjen kampanjointiin”, sanoi Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala. Finnwatch ja selvityksen tehnyt tutkija Outi Moilala toivoisivat silti, että yritykset julkistaisivat sisäisesti tehtyjä päätöksiään hiekkapuhalluksen kieltämisestä ja kiinnittäisivät enemmän huomiota kiellon toteutumisen valvontaan.
Yksi kyselyyn valituista yrityksistä, Veljekset Keskinen, kielsi vastauksensa julkaisemisen. Toinen kyselyyn vastaamatta jättänyt yritys, CTRL Clothing, vetosi muuttokiireisiin.
Keuhkot kovettuvat kolmessa vuodessa
Tekstiilien manuaalinen hiekkapuhallus on vaarallinen menetelmä. Kun tekstiilejä hiekkapuhalletaan kehitysmaissa, joissa käytössä on huonot suojavarusteet tai ei lainkaan suojaa, saattaa työntekijä saada jopa kuolemaan johtavan silikoosin eli kivipölykeuhkon. Silikoosi on vanha ammattitauti, joka tunnetaan laivan- ja muulla rakennusalalla sekä mm. kaivosteollisuudessa, mutta vasta viime vuosina on havaittu, että sitä esiintyy myös tekstiiliteollisuudessa.
Farkkuja manuaalisesti hiekkapuhaltavat työntekijät saattavat sairastua keuhkoja kovettavaan silikoosiin vain kolmessa vuodessa, kun tavallisesti taudin kehittyminen vaatii parikymmentä vuotta. Silikoosiin liittyy myös muita sairauksia kuten keuhkotulehduksia ja keuhkosyöpää. Turkissa silikoosiin on sairastunut arviolta 10 000 hiekkapuhaltajaa, heistä noin 50 on kuollut. Menetelmä kiellettiin Turkissa kaksi vuotta sitten.
Suomen Puhtaat vaatteet -kampanja vaatii osana kansainvälistä Clean Clothes -verkostoa, että manuaalisesta hiekkapuhalluksesta luovutaan kokonaan. On muitakin keinoja saada farkkukankaasta trendikkään kuluneen näköinen: hiekkapaperilla harjaaminen, entsyymipesut, hiekkapesu, laserrobotti. Monet näistä metodeista vain vaativat suuria investointeja tai vievät paljon aikaa. Hiekkapuhaltaja ehtii käsitellä 200-250 paria farkkuja päivässä.
Manuaalinen hiekkapuhallus on turvallista asianmukaisilla suojalaitteilla varustautuneelle puhaltajalle. Kampanjan mukaan ei kuitenkaan ole todennäköistä, että kehitysmaissa käytettäisiin kalliita suojavarusteita. Työntekijöitä sen sijaan on aina jonossa, vaikka sairastumisen riskit tiedettäisiinkin. Käytännössä riskit eivät useinkaan ole tiedossa kehitysmaissa. Kampanja korostaa länsimaisten vaateyritysten vastuuta, koska täällä hiekkapuhalluksen ja kivipölykeuhkon välisestä yhteydestä on tiedetty jo 70 vuotta.
Kuluttajan on täysin mahdotonta tietää, onko hänen haaveilemansa haalistuneet farkut hiekkapuhallettu. Edes tekstiililaboratoriot eivät pysty selvittämään kankaan käsittelyä jälkikäteen luotettavasti; hiekkapuhallus tehdään varhaisessa vaiheessa valmistusprosessia ja sen jäljet katoavat useissa viimeistelypesuissa. Clean Clothes -kampanja on yrittänyt etsiä hiekkapuhallettuja farkkuja sekä Suomessa että Italiassa, mutta tekstiililaboratoriot ovat ilmoittaneet, etteivät tutkimustulokset tule olemaan riittävän luotettavia. Niinpä parhaaksi takuuksi siitä, ettei farkkuja hiekkapuhalleta, jää asian varmistaminen etukäteen tuotantoketjussa. Jos kuluttaja haluaa olla täysin varma, ettei hänen ostamiaan farkkuja ole hiekkapuhallettu, täytyy ostaa haalistamattomat farkut, sanoo Outi Moilala.
Suomalaisyritykset voittivat italialaiset
Finnwatchin selvityksessä tarkasteltiin järjestöjen ja tutkimuslaitosten tekemien selvitysten kautta myös ulkomaisten, Suomessa myytävien farkkumerkkien hiekkapuhallusta. Italialaiset luksusbrändit Armani, Roberto Cavalli ja Versace ovat liittyneet hiekkapuhalluksen kieltäjien joukkoon viimeisten joukossa.
Kasvavasta julkisesta paineesta huolimatta Dolce&Gabbana ei ole luopunut hiekkapuhalluksesta omassa tuotannossaan. – Italialainen huippumerkki on todennut Clean Clothes -kampanjalle, ettei asia kiinnosta sitä. Tämä on uskomatonta, sillä epäeettinen toiminta ei ole juuri muodissa, Vartiala toteaa.
Suomen Puhtaat vaatteet -kampanja on kuluneen vuoden aikana kerännyt lähes 1800 vetoomuskorttia, joissa kuluttajat toivovat tappavan menetelmän kieltämistä. Kortit lähetetään yrityksille, jotka selvityksen mukaan eivät ole vielä sitoutuneet hiekkapuhalluksen kieltämiseen.
Finnwatch/Anna Berghäll, SASK
Katso YouTube-video ”Tappajafarkut” (suomenkielinen tekstitys, 5:17 min)
