COVID -19 -pandemian ennennäkemättömät taloudelliset vaikutukset ajavat lapsia töihin, joihin liittyy hyväksikäyttöä ja vaarallisia työskentelyolosuhteita. Maailman ihmisoikeustilannetta tarkkaileva järjestö Human Rights Watch julkaisi raportin, jossa tutkijat tarkastelivat lapsityövoiman ja köyhyyden lisääntymistä koronapandemian aikana sekä pandemian vaikutuksia lasten oikeuksiin.
Tutkijat haastattelivat 81 työskentelevää lasta Ghanassa, Nepalissa ja Ugandassa. Suurin osa haastatelluista lapsista kertoi, että pandemia ja siihen liittyvät yhteiskuntien sulkutoimet olivat vaikuttaneet kielteisesti perheen tuloihin. Vanhemmat menettivät työpaikkansa, kun yritykset olivat joutuneet pistämään lapun luukulle tai menettivät tulojaan joko kuljetus- tai liikkumisrajoitusten vuoksi. Moni lapsi on siksi joutunut tulemaan työmarkkinoille ensimmäistä kertaa auttaakseen perhettään. Jotkut sanoivat päättäneensä työskennellä, sillä perheellä ei ollut tarpeeksi ruokaa. Jotkut jatkoivat työtä jopa sen jälkeen, kun perheen tilanne helpotti.
Osa haastatelluista lapsista kuvasi tekevänsä työtä, jonka tutkijat havaitsivat selvästi lapsille vaaralliseksi. Toiset kertoivat kuljettavansa raskaita kuormia, toiset taas kertoivat käsittelevänsä esimerkiksi myrkyllistä elohopeaa kullan erottamiseksi malmista. Lapset kuvasivat myös tekevänsä pitkiä työpäiviä: haastatelluista jopa kolmasosa sanoi työskentelevänsä kymmenen tuntia päivässä. Jotkut lapsista tekivät töitä viikon jokaisena päivänä. Iso osa lapsista tienasi työstään hyvin vähän. Yli neljäsosa lapsista kertoi, että työnantaja pidätti palkkoja itsellään tai maksoi vähemmän kuin oli alun perin luvannut.
Koulujen sulkeminen on vaikuttanut lapsityövoiman lisääntymiseen maailmanlaajuisesti. Suurin osa haastatelluista lapsista ei pystynyt osallistumaan etäopetukseen tai mahdollisuudet olivat hyvin rajatut. Jotkut taas menettivät pääsyn ilmaiseen kouluruokailuun. Jotkut lapsista ovat keskeyttäneet koulun pysyvästi, osa taas jatkoi työskentelyä koulun ohella niiden avauduttua jälleen.
Vanhemman sairaus, vammautuminen tai kuolema on ollut myös isona syynä lapsityövoiman kasvuun. Sadat tuhannet lapset ovat menettäneet vanhempansa koronan vuoksi, ja heistä on tullut siksi perheen ensisijaisia palkansaajia.
Ennen koronapandemiaa, lapsityövoimaa oli kyetty vähentämään maailmanlaajuisesti. Kansainvälisen työjärjestö ILO:n mukaan lapsityö väheni vuosien 2000 ja 2016 välillä jopa 94 miljoonalla eli noin 38 prosentilla.
Valtaosa maista on tarjonnut hätäapua koronan takia tulojaan menettäneille perheille. Perheet ovat saaneet muun muassa käteisavustuksia. Monissa tapauksissa avun tarve on kuitenkin suurempi kuin mitä avustukset ovat olleet. Suurin osa käteisapuohjelmista on ollut hyvin lyhytaikaisia.
SASK ja Pelastakaa Lapset järjestävät 2.6. kello 14.30 – 16 webinaarin, jossa pureudutaan globaaliin köyhyyteen lapsityön näkökulmasta. Puhumassa on asiantuntijoita eri osa-alueilta. Tapahtuman Facebook-sivut: https://fb.me/e/2ovXKMaYS
