Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti kehitysyhteistyöhön. Tämä käy ilmi ulkoministeriön Taloustutkimukselta tilaamasta mielipidemittauksesta, jonka mukaan 80 prosenttia kansalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Ihmisarvoisen työn tärkeys hahmotetaan kuitenkin huonosti.
Kaiken kaikkiaan asenteet kehitysyhteistyötä kohtaan ovat myönteisempiä kuin vuosi sitten.
Ulkoministeriön vuosittain teettämästä kehitysyhteistyön mielipidemittauksesta ilmenee, ettei taantuma ole rokottanut suomalaisten auttamishaluja. Kehitystyötä pitää erittäin tärkeänä 31 prosenttia, kun luku oli viime vuonna 28. Myös negatiivisesti tai välinpitämättömästi kehitysyhteistyöhön suhtautuvien määrä on vähentynyt.
Koulutusta, ei hätäapua
Suomalaiset toivovat kehitysyhteistyöltä ennen kaikkea kestäviä, pitkäjänteisiä tuloksia välittömän hädän lievittämisen sijaan. Tärkeimmiksi kehityskohteiksi nostetaankin koulutus, naisten ja lasten aseman parantaminen sekä ihmisoikeudet.
Koulutukseen kehitysyhteistyövaroja suuntaisi noin 40 prosenttia vastaajista.
Kehitysyhteistyövarojen suuntaaminen kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen, työllisyyden ja perusturvan parantamiseen tai talouskasvun tukemiseen saivat suomalaisilta vain pientä kannatusta.
Työllisyyden ja perusturvan parantamiseen kehitysyhteistyövaroja suuntaisi 9 prosenttia, ja kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen vain 2 prosenttia vastaajista.
– Tämä on häkellyttävää, koska toimiva kansalaisyhteiskunta on usein kehityksen perusta, SASKin viestintäpäällikkö (vt.) Aleksi Vienonen toteaa.
Pääosa SASKin kehitysyhteistyöhankkeista tähtää kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen, koska päämääränä on ay-liikkeen toimintaedellytysten parantaminen kehittyvissä maissa.
– Koulutuksen tarjoaminen ei nosta ketään köyhyydestä, jos koulutuksen jälkeen ei ole tarjolla työtä, jonka työehdot ovat inhimillisellä tasolla ja josta maksettaisiin myös elämiseen riittävää palkkaa. Työllisyys ja työolosuhteet eivät kohene automaattisesti, vaan siihen tarvitaan talouskasvua, ay-liikettä ja kansalaisyhteiskuntaa, Vienonen sanoo.
Auttaminen on velvollisuus
Kysyttäessä, miksi kehitysyhteistyö on tärkeää, jopa 44 prosenttia kokee rikkailla valtiolla olevan moraalinen velvoite tukea kehitysmaita. Muiksi syiksi mainitaan muun muassa demokratiakehitys sekä nälän ja köyhyyden ehkäiseminen.
Kuten aiempina vuosina, suomalaiset tuntevat parhaiten Afrikan mantereen haasteet. Yli puolet vastaajista kohdistaisi kehitysavun eteläiseen, itäiseen ja läntiseen Afrikkaan, kun esimerkiksi Etelä-Aasiaa ja Nepalia tukisi vain 9 prosenttia.
– Moni ajattelee, että vain Afrikan maat ovat kehitysmaita. Köyhyyttä on paljon muuallakin. Ulkoministeriön kysely osoittaa, että Aasia mielletään vahvan talouskasvun alueena, joka ei tukea kaipaa. Mantereella on kuitenkin useita tukea tarvitsevia maita kuten Nepal, jossa SASKilla on paljon hanketoimintaa.
Todellisuus mielikuvia valoisampi
Mielipidemittauksesta käy ilmi, että suomalaiset saavat kehityskysymyksiä koskevan tietonsa edelleen televisiosta tai sanomalehdistä, eikä internetin asema ole kasvanut merkittävästi. Silti joka kolmas suomalainen kokee, ettei kehitysyhteistyöstä ole saatavissa riittävästi tietoa.
Tiedonpuutetta ilmentää myös vääristyneet käsitykset kehitysmaiden tilanteesta. Liki 68 prosenttia vastaajista uskoo, että äärimmäinen köyhyys on lisääntynyt kehitysmaissa vuoden 1990 jälkeen, vaikka Maailmanpankin mukaan määrä puolittui jo vuonna 2010.
Kyselyn tulokset löytyvät kokonaisuudessaan täältä.
