Voimakkaat myrskyt ovat hajottaneet paikallisten kalastajien köyhiä yhteisöjä ja tuhonneet patorakennelmia sekä muuta tärkeää infrastruktuuria, kuten saniteettitiloja. Lisäksi meren lämpötilan ja pinnan nousu vaikuttavat kalan saatavuuteen alueella.
Nämä tekijät muodostavat pitkän aikavälin haasteen kalastajien toimeentulolle ja lisäävät ilmastonmuutoksen eriarvoistavia vaikutuksia. Suunnitellut laajennukset alueen satamiin vaikeuttavat pienkalastajien toimeentuloa entisestään.
Cebun kaupungin kansainvälisen konttisataman laajentaminen kalastajien käyttämälle telakointialueelle olisi estänyt satoja kalastajia pääsemästä pitkäaikaiseen satamaansa. Laajennus uhkasi myös tuhota joidenkin rannikolla asuvien kalastajien kodit. Ammattiliitto kokosi yhteen kalastajien koalition ja kampanjoi paikallishallinnon kanssa.
Kampanja ja onnistuneet neuvottelut Cebun satamaviranomaisen kanssa johtivat siihen, että kalastajille myönnettiin laajennukselta suojattu telakointialue. Osa kalastajayhteisöistä on myös saanut virallisen omistajuuden asuttamilleen maille. Lisäksi keskusjärjestö SENTRO seuraa Talisayn kalastajien kalansaaliita ja sitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa kalastajien toimeentuloon.
SASK ja sen australialainen sisarjärjestö Apheda tukevat hanketta, joka tarjoaa koulutusta ja neuvottelutukea kalastajien ammattiliiton MATAPAn johtajille Filippiineillä. Tavoitteena on vahvistaa heidän ilmastojohtajuuttaan, jotta hyvä hallintotapa vahvistuisi alueen kehittämispyrkimyksissä. Hankkeen toteuttaa filippiiniläinen ay-keskusjärjestö SENTRO.
– Kalastajille ilmastonmuutoksen torjunta on erottamaton osa taistelua ihmisarvoisen työn ja velattoman elämän puolesta. Hallituksen on pantava täytäntöön ohjelma, jolla taataan kalastajien tulot, kun kalansaaliit vähenevät. Ne vähenevät liikakalastuksen, elinympäristöjen tuhoutumisen, sään ääri-ilmiöiden ja veden lämpenemisen vuoksi, sanoo SENTROn pääsihteeri Josua Mata.
Teksti ja kuva: Steve Mullins, Apheda
Järjestöjen ilmastotyö kartoitettiin
SASKin tarina Filippiineiltä on osa Fingon ja Suomen Lähetysseuran tekemää kartoitusta: Reiluja ratkaisuja ilmastokriisiin torjumiseen: kartoitus järjestöjen ilmastotyöstä.
Se tarkastelee ensimmäistä kertaa kansalaisjärjestöjä Suomen myöntämän ilmastorahoituksen toimeenpanijoina. Tutkimus vastaa tilastollisin ja laadullisin tutkimusmetodein siihen, millaisia ominaispiirteitä järjestöjen tekemällä ilmastotyöllä on ja mitä lisäarvoa ne tuovat Suomen ilmastorahoituskokonaisuuteen.
Tutkimustulokset puhuvat puolestaan: suomalaiset kansalaisjärjestöt huomioivat ilmastotyössään muita rahoituskanavia useammin Suomen kehityspolitiikan läpileikkaavia tavoitteita ja oikeudenmukaisen siirtymän kannalta keskeisiä päämääriä, kuten luonnon monimuotoisuutta sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa.
