Ilman liittoa ei ole oikeuksia

Oikeus perustaa ammattiliitto ja liittyä liittoon on ihmisoikeus. Se on tärkeä oikeus – kenties merkittävin työhön liittyvistä ihmisoikeuksista. Ammattiliitot kun ovat olemassa varmistaakseen, että muut oikeudet toteutuvat.

Jokaisella ihmisellä YK:n jäsenmaissa on siis oikeus kuulua tai olla kuulumatta liittoon. Silti läheskään kaikki maailman työntekijät eivät pääse tästä oikeudesta nauttimaan. Joissain maissa tiettyjen työntekijäryhmien oikeutta järjestäytyä rajoitetaan lainsäädännöllä ja lähes kaikissa maissa oikeutta rajoittavat toisinaan tai systemaattisesti myös työnantajat.

Oikeus kuulua liittoon ja neuvotella

Liiton tärkein tehtävä on neuvotella asioista työnantajan kanssa yksittäisen työntekijän puolesta. Siksi on tärkeää, että se edustaa mahdollisimman suurta työntekijöiden joukkoa. Oikeus neuvotella on ammattiliiton kulmakivi, mutta sitäkin rajoitetaan monissa maissa ja monien ihmisten osalta, vaikka ammattiliitot sinänsä olisivatkin sallittuja.

SASK tukee ammattiliittoja kehittyvissä maissa, jotta ne pystyvät paremmin puolustamaan työntekijöiden ihmisoikeuksia.

Eswatinissa on vaarallista olla aktiivi

Eteläisen Afrikan Eswatinissa valtio uhkaa ja rajoittaa ammattiliittojen toimintaa monin tavoin. Absoluuttisessa monarkiassa kuninkaalla on kaikki valta, eivätkä niissä oloissa yleensä toteudu modernin ja demokraattisen yhteiskunnan tunnusmerkit, kuten järjestäytymisvapaus.

Eswatinissa siitä ollaan todella kaukana – se ja Filippiinit kuuluvat 10 työntekijän kannalta huonoimman maan joukkoon maailmassa. Molemmissa maissa valtio on viime vuosina vainonnut, pidättänyt ja jopa murhannut liittoaktiiveja. Zanele Dlamini-Sikhondze on ay-aktiivi Eswatinissa kaikesta tästä huolimatta. Hän on tehnyt näkyvää työtä erityisesti naisten tasa-arvoisen osallistumisen puolesta  patriarkaalisessa kotimaassaan.

Uhkaa ja häirintää Filippiineillä

Filippiiniläinen Annie Geron on kokenut presidentti Marcosin parikymmenvuotisen diktatuurin, jolloin ammattiliittojen toiminta oli käytännössä kiellettyä. Se päättyi vallankumoukseen vuonna 1986. Heti seuraavana vuonna Geron oli perustamassa työpaikalleen ammattiliittoa ja tuli valituksi sen pääsihteeriksi.

Siitä lähtien hän puolustanut väsymättä työntekijöiden oikeuksia jopa oman henkensä uhalla. Lue Annien tarina.

Käytännössä jokainen näkyvä ay-aktiivi toimii Filippiineillä tälläkin hetkellä henkensä uhalla. Edellisen presidentti Duterten hallintokaudella ammattiliittojen edustajia alettiin taas systemaattisesti vainota, eikä uhka ole poistunut, kun valtaan on noussut jälleen uusi Marcos. Hän on entisen diktaattorin poika.

Henkeen ja terveyteen kohdistuva uhka on äärimmäinen keino rajoittaa liittojen toimintaa ja välillisesti järjestäytymisvapautta. Ihmiset eivät uskalla liittyä liittoon. Miten tämä näkyy käytännössä? Lue virvoitusjuomatehtaiden työntekijöiden oikeuksia puolustavan voimakaksikon tarina.

Köyhyys estää järjestäytymisen

Charity Harawa on kotoisin Malawista, jossa oikeus järjestäytyä toteutuu Ghanan ohella parhaiten koko Afrikassa. Sitä eivät siis rajoita laki, pelko tai haitalliset käytännöt. Silti maassa kuuluu liittoon harvempi kuin joka kymmenes työntekijä.

Malawissa ammatillisen järjestäytymisen esteenä on ollut ennen kaikkea äärimmäinen köyhyys: mitättömistä palkoista ei pysty maksamaan jäsenmaksuja, ja ilman niitä ammattiliiton on vaikea toimia. Kuitenkin juuri ammattiliitto voi edistää säännöllisiä neuvotteluja palkankorotuksista. Sama ongelma koskee monia köyhiä maita ja erityisesti pienituloisimpia työntekijäryhmiä, kuten kotitalouksien työntekijöitä.

Oikeus järjestäytyä on kaikkien oikeus

SASKin ja suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen tuella pyritään siihen, että oikeus järjestäytyä toteutuisi mahdollisimman monen ihmisen kohdalla maailmassa. Kansainvälisissä sopimuksissa hyväksytyt oikeudet kuuluvat ihan kaikille!

SASKin teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan oikeus järjestäytyä ja neuvotella toteutuu SASKille keskeisten toimintamaiden lainsäädännössä melko hyvin muiden paitsi julkisen sektorin työntekijöiden osalta. Heidän oikeuksiaan rajoitetaan muita työntekijöitä enemmän sillä perusteella, että he toimivat yhteiskunnan toimivuuden kannalta keskeisissä tehtävissä.

Liitto valvoo oikeuksien toteutumista

Lakien valvonnassa on kuitenkin paljon toivomisen varaa: peräti neljä viidestä tutkitusta maasta kuuluu laajan Global Rights Indexin mukaan maihin, joissa työntekijöiden oikeuksien toteutumisesta ei ole minkäänlaisia takeita.

Valtionhallinnon vastuulle kuuluvan valvonnan ollessa riittämätöntä vapaasti toimiva ammattiyhdistysliike on paras tapa varmistaa, että työelämän ihmisoikeuksia kunnioitetaan. Myös maissa, joissa valvonta toimii kohtuullisesti, ammattiliitot täydentävät sitä.

Demokraattiset ja itsenäiset ammattiliitot ovat osa demokraattista ja toimivaa yhteiskuntaa. Ne edistävät osallisuutta, yhteiskuntarauhaa  ja taloudellista hyvinvointia.

SASK tekee työtä sen puolesta, että kansainvälisen työjärjestön ILOn määrittelemät työelämän perusoikeudet toteutuisivat kaikkialla maailmassa.

Lue lisää aiheesta

#ILOnOikeudet sosiaalisessa mediassa