Suomen suunnittelemat toimet YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ovat pitkälti hallitusohjelman toisinto. Hallitukselle tarjottiin mahdollisuus luoda hallituskaudet ylittäviä menettelytapoja ja toimia, joilla olisi turvattu kestävän kehityksen toteutuminen. Sen sijaan tuore kansallinen toimeenpanosuunnitelma on kunnianhimoton ja lyhytnäköinen, arvioivat Agenda 2030 -ohjelman toimeenpanoa seuraavat kansalaisjärjestöt.
Suomen hallitus toteaa suunnitelmassaan, että kestävän kehityksen ohjelma vaatii syvällistä yhteiskunnallista muutosta ja pitkäjänteisyyttä. Se ei kuitenkaan itse tartu tähän haasteeseen. Suunnitelma ei tarjoa riittäviä toimia kestävän yhteiskunnan rakentamiseksi seuraaville sukupolville Suomessa saati maailmalla, vaan kahlitsee ajattelun hallituskauden mittaiseksi.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet astuivat voimaan vuoden 2016 alussa, ja Suomen hallitus kutsui lukuisia yhteiskunnallisia toimijoita laatimaan ohjelmaa kestävän kehityksen toteutukselle. On myönteistä, että suunnitelman keskiöön on valittu kaksi sidosryhmien esiin nostamaa kipupistettä eli ilmastotoimiemme riittämättömyys sekä työ ja talouskasvu. Huolestuttavaa kuitenkin on, kuinka suunnitelma käsittelee etenkin ilmastotoimia. Siinä sivuutetaan Suomen toimien globaalit vaikutukset ja keskitytään ilmastonmuutoksen tarjoamiin liiketaloudellisiin mahdollisuuksiin. Ilmastonmuutoksen pahimpien seurausten hillitseminen ja tuki globaaliin muutokseen sopeutumiselle jäävät paitsioon.
Eriarvoisuuden vähentäminen maiden sisällä ja niiden välillä on yksi kestävän kehityksen tavoitteiden keskeinen vaatimus. Vuodesta 2015 lähtien maailman rikkain prosentti on ollut vauraampi kuin loput 99 prosenttia yhdessä, ja eriarvoisuus on huolestuttavasti lisääntynyt myös Suomessa. Tästä huolimatta hallitus ei toimeenpanosuunnitelmassaan esitä riittäviä ratkaisuja siihen, miten koulutus- ja sosiaali- ja terveyspalveluissa ja sosiaaliturvassa sekä kehitysyhteistyössä päästään kestävän kehityksen uralle leikkausten jälkeen.
Demokraattisen yhteiskunnan vahvuus on sen moniäänisyydessä ja useiden alojen asiantuntijoiden aidossa osallistamisessa. Suunnitelman käsittely selontekona mahdollistaa oikealla tavalla avoimen yhteiskunnallisen keskustelun sekä sidosryhmien kuulemisen eduskunnan valiokunnissa. Eduskunnan sitoutuminen kestävään kehitykseen sekä yhteiskunnan eri toimijoiden laaja osallistaminen on varmistettava myös jatkossa.
Kansalaisyhteiskunta jatkaa aktiivista työtään kestävän kehityksen edistämiseksi niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti.
Tiedotteessa mukana olevat järjestöt
FEE Suomi – Suomen ympäristökasvatuksen seura
Greenpeace
Kepa
Käymäläseura Huussi
Luonto-Liitto
Maan ystävät
Plan International Suomi
Rauhanliitto
Sadankomitea
Solidaarisuus
SOSTE – Suomen sosiaali ja terveys
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK
Suomen Caritas
Suomen Luonnonsuojeluliitto
Suomen Setlementtiliitto
WWF Suomi
