Hallitus tähtää kehitysyhteistyörahoituksen nostoon 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, mutta valtioneuvoston julkaiseman liitteen perusteella tavoitteena on laittaa kehitysrahoitukseen kuitenkin vain 0,41 prosenttia bruttokansantulosta vuonna 2023. Silti kehitysyhteistyön rahoitus nousee hieman viime vuoteen nähden, jolloin osuus oli 0,38 prosenttia.
Suomen profiilia kansainvälisesti nostaa erityisesti ihmisoikeusperustaisuus ei vain kehityspolitiikassa vaan koko ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, samoin kuin systemaattinen tasa-arvon edistäminen kautta koko hallitusohjelman, arvioivat järjestöt.
– Ihmisoikeuksien korostaminen kaiken ulkoministeriön rahoittaman toiminnan kulmakivenä on aivan keskeinen asia, joka nyt nousee hyvin esiin. Myös työntekijän ay-oikeudet ovat ihmisoikeuksia, muistuttaa SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen.
Kansalaisyhteiskunta vahvistuu
Eilen julkaistu Suomen hallitusohjelma vahvistaa itsenäistä kansalaisyhteiskuntaa. Uudistustyön lähtökohtina ovat kansalaisjärjestöjen autonomian kunnioittaminen ja byrokratian keventäminen, pitkäjänteisyyden ja ennakoitavuuden turvaaminen, järjestöjen yhdenvertainen kohtelu sekä avoimuus ja läpinäkyvyys. Hallitusohjelmassa rakennetaan vahvaa kumppanuutta järjestöjen ja valtion välille eriarvoisuuden vähentämiseksi.
– Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten systemaattinen vahvistaminen Suomessa ja maailmalla on erittäin hyvä suunta. Rahoituksen kohdentaminen Afrikkaan ei toivottavasti tarkoita, että pitkäjänteinen kehitysyhteistyö muissa maanosissa jätetään, sanoo kehitysyhteistyön kattojärjestö Fingon asiantuntija Niina Tenhio.
– Pettymys kuitenkin on aikataulun tavoitevuoden puuttuminen kehitysyhteistyön rahoituksen lisäämisestä Suomen sitoumusten saavuttamiseksi.
Pitkäjänteisyyttä kehityspolitiikkaan
Fingo arvioi, että hallitusohjelma ottaa kestävän kehityksen huomioon kokonaisvaltaisesti. Kestävän kehityksen tavoitteisiin kuuluu paitsi kehityspolitiikan tavoitteita myös Suomen politiikan globaaleja vaikutuksia ympäristöön ja eriarvoisuuteen.
Fingon mukaan kehityspolitiikassa erityisen hyvää on muun muassa pitkäjänteisyyden korostaminen ja tiekartan luominen YK-tavoitteiden saavuttamiseksi.
– Myös järjestöjen laadukkaaseen työhön on luvassa lisärahoitusta, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen.
Yritysvastuulaista selvitys
Järjestöt kampanjoivat ennen vaaleja paitsi kestävän kehityksen ja kehitysyhteistyön myös yritysvastuun ja ilmastopolitiikan kunnianhimon lisäämiseksi.
Yritysvastuulakia ajaneen #ykkösketjuun-kampanjan ansiosta hallitusohjelmassa luvataan laatia selvitys, jonka tavoitteena on yritysvastuulain säätäminen. Laki perustuisi yrityksille asetettavaan niin kotimaista kuin ulkomaista toimintaa koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen.
– Hallituksen sitoutuminen ihmisoikeuksia koskevan yritysvastuulain säätämiseen on historiallinen päätös. Suomi vie sitovaa yritysvastuuta koskevaa keskustelua eteenpäin koko Euroopassa, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Laki tukisi SASKin työtä
SASK oli aktiivisesti mukana kampanjoimassa yritysvastuulain puolesta ja iloitsee kampanjaa vetäneen Finnwatchin tavoin hallitusohjelmakirjauksesta.
– Yritysvastuulaki tukisi täällä kotimaassa täydellisesti sitä työtä, jota teemme kehittyvissä maissa. Pyrimme varmistamaan ihmisoikeuksien toteutumisen tuotantoketjuissa sekä kotimaisen lainsäädännön keinoin että tukemalla työntekijöiden ihmisoikeuksia puolustavia ammattiliittoja paikan päällä, toiminnanjohtaja Janne Ronkainen korostaa
