Sheung So tietää, että viranomaiset tulevat vain, jos heillä on ongelma. He väittävät selvittävänsä, ovatko luvat kunnossa, mutta oikeasti he haluavat Sheungista ja hänen järjestöstään eroon. LESN-tutkimusverkosto joutuu jälleen kerran muuttamaan.
Tehoiskut Kiinan kansalaisjärjestöihin ovat vain jäävuoren huippu. Ennen vuotta 2012 hongkongilaisella LESN-järjestöllä oli Manner-Kiinassa omat avoimet tilat, jonne työntekijät saattoivat kerääntyä viettämään aikaa. Samalla heille kerrottiin oikeuksistaan ja annettiin oikeusapua ongelmatilanteissa.
– Työntekijäjärjestöjä yritetään nyt systemaattisesti vaientaa, So kertoo ja hörppää jasmiiniteetä helsinkiläisessä kahvilassa.
– Aiemmin poliisi vei lakkoilevat työntekijät korkeintaan putkaan, mutta nyt heitä vastaan nostetaan syytteitä ”harmonisen työjärjestyksen rikkomisesta”. Jos aktivisteja pidettiin ennen häiriköinä, nyt heidät nähdään rikollisina.
Vapautumisen aika
Intohimoista ja energistä. Näillä sanoilla So kuvailee tunnelmaa Hong Kongin ruohonjuuriliikkeissä 90-luvun lopulla. So opiskeli valtiotieteitä yliopistossa ja auttoi muun muassa väkivallan uhreiksi joutuneita naisia. Sitten työväenliike vei mukanaan.
– Niihin aikoihin Kiina halusi Maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi, ja kansalaisjärjestöjen toiminta helpottui. Pekingissä järjestettiin YK:n neljäs naisten maailmankonferenssi. Ihmiset olivat haltioissaan. Yhtäkkiä virkamiehet, opettajat ja toimittajat saattoivat pitää esitelmiä ja keskustella. Tuntui että Kiina avautuu, So muistelee.
Vapaamman ilmapiirin ansiosta hongkongilaiset järjestöt saivat jalansijaa Manner-Kiinasta, minne tuotanto oli alkanut siirtyä 80-luvusta alkaen. Kun Kiinan Shenzhenissä sijaitsevan lelutehtaan palossa kuoli yli 80 ihmistä, huonot työolosuhteet tulivat laajempaan tietoisuuteen, ja myös Kiinan oli pakko reagoida kansalaisjärjestöjen painostukseen.
– Se oli ruohonjuuritason liikkeille toiveikasta aikaa.
Maan alla Manner-Kiinassa
Kiinan valtion kiristyneiden otteiden vuoksi LESN ei voi enää toimia avoimesti. Toiminta on siirtynyt maan alle, ja järjestön konttori on joutunut muuttamaan jo seitsemän kertaa lyhyen ajan sisällä.
Sheung So painottaa, että ongelmista huolimatta aiempien vuosien hyvä kehitys näkyy edelleen.
– Monilla teollisuusalueilla työntekijöiden palkat ja sosiaaliturva ovat parantuneet, työlainsäädäntöä noudatetaan tarkemmin ja työntekijöiden ja johdon välit ovat sopuisammat.
Parannettavaa löytyy edelleen, etenkin työntekijöiden työoloissa. So oli mukana tutkimassa työturvallisuutta globaalin teollisuuden kehtona pidetyllä Pearl River Deltan eli Helmijoen suiston alueella Etelä-Kiinassa. Alueen elektroniikkatehtailla valmistetaan puhelimia suurten brändien kuten Samsungin, Sonyn ja Applen käyttöön. Löydöt järkyttivät.
Ensin iskee flunssa
Kaikki alkoi siitä, kun 27-vuotias tehdastyöntekijä Ming Kunpeng tappoi itsensä. Hän oli työskennellyt 19-vuotiaasta alkaen yhdessä alueen elektroniikkatehtaista, jossa hän käsitteli puhelimia bentseeni-nimisellä kemikaalilla. Työturvallisuuskoulutusta ei koskaan järjestetty, eikä suojavälineitä käytetty.
Kumpeng sairastui 22-vuotiaana leukemiaan ja vaati yritystä vastuuseen – turhaan. Hän riisti henkensä neljän vuoden taistelun jälkeen.
– Leukemian ensioireet muistuttavat flunssaa, ja vain harva työntekijä osaa yhdistää oireet tehtaalla työskentelyyn. Ming Kunpengin myötä tietoomme tuli lukuisia kemikaalimyrkytyksiä, So toteaa.
Työntekijöiden oikeuksia valvovan Good Electronics -verkoston tilaamaa raporttia varten haastateltiin kymmeniä työntekijöitä, jotka olivat sairastuneet leukemiaan tai saaneet kemikaalimyrkytyksen eri tehtailla. Suurin osa johtui bentseenistä tai puhelinten näyttöjen puhdistamiseen käytettävästä hekseenistä. Sairastuneiden joukossa oli myös tehtaalla työskenteleviä alaikäisiä tyttöjä.
– Suurin osa työntekijöistä on kouluttamattomia naisia, jotka eivät tiedä oikeuksiaan. Altistuminen heksaanille on myös vahingoittanut heidän lisääntymisterveyttään. Yksi työntekijöistä joutui tekemään abortin seitsemännellä kuulla raskaana.
Kampanjointi tärkeää
Elektroniikkatehtaiden syöpätapaukset kertovat Son mielestä nimenomaan yritysvastuun ongelmista. So uskoo työntekijöiden ja kansainvälisten kampanjoiden voimaan, mutta yritysten toimet saavat kylmää kyytiä.
– Yritysvastuu on miljoonien bisnes, jonka ensisijainen tarkoitus on välttää maineongelmia eikä lisätä työntekijöiden todellisia vaikutusmahdollisuuksia, hän laukoo. – Todellinen muutosvoima syntyy kansainvälisestä huomiosta, työntekijöistä ja yrityksiä valvovista järjestöistä.
Son mielestä kansainvälisten kampanjoinnin merkitys korostuu etenkin nyt, kun Kiinan viranomaisten otteet kovenevat.
– Ottaen huomioon että ostajat, liikevoitot ja kuluttajat sijaitsevat nykyään eri puolilla maailmaa, on selvä ettei yksi paikallinen ammattiliitto pysty yksin ratkaisemaan globaalien tuotantoketjujen ongelmia yksin. Tarvitaan yhteistyötä.
LEUKEMIAA, MYRKYTYKSIÄ JA HENGITYSVAIKEUKSIA
- Elektroniikkateollisuuden työoloja valvovan Good Electronics -verkoston raportti tutki kemikaalimyrkytysten yleisyyttä kiinalaisen Helmijoen suiston tehtaiden entisten työntekijöiden keskuudessa.
- Tutkituilla tehtailla valmistettavia osia tilaaavat lukuiset kansainväliset elektroniikkavalmistajat, kuten Apple, Canon, Huawei, Nokia, Samsung ja Sony.
- Raportin mukaan kemikaaleihin liittyviä riskejä ei tunneta, suojavarusteita ei käytetä eikä työturvallisuuskoulutuksia järjestetä. Työnantajat suhtautuvat penseästi tai jopa vastustavat työntekijöiden yrityksiä saada kunnollista diagnoosia tai korvauksia lääkekuluista.
- YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden mukaisesti tilaava yritys on vastuussa ihmisoikeuksien toteutumisesta tuotantoketjuissaan.
