Staattinen työasento ja 11 tunnin työvuoro voivat pitkän päälle käydä terveydelle. Siksi ergonomiaan on Enicsillä kiinnitetty huomiota ja työasentoa voi muuttaa säätämällä pöytiä ja tuoleja.
Teollisuuselektroniikkaa valmistavan Enicsin tehtaanjohtaja Kaapo Liede kertoo, että työolot Pekingin tehtaalla ovat periaatteessa samat kuin Lohjalla.
– Noudatamme samoja elektroniikka-alan standardeja. Myös paikallinen lainsäädäntö ja viranomaismääräykset ovat linjassa globaalien työelämästandardien kanssa, Liede kertoo.
Se on totta. Kiinan työlainsäädäntö perustuu saksalaiseen malliin ja sisältää kaikki Kansainvälisen työjärjestön ILOn määrittelemät työelämästandardit. Jos siis kaikki yritykset Kiinassa noudattaisivat sitä, työntekijöiden asema olisi turvattu.
Työtyytyväisyyden merkitys kasvussa
Loputkin ennakkokäsitykset kiinalaisista hikipajoista karisevat, kun linjanvetäjä Pengtao Guo ja työnjohtaja Wei Zhang kertovat silminnähden innokkaina työstään.
– Aamulla summaamme edellisen työvuoron tuotokset ja päivitämme päivän tuotantotavoitteet. Sen jälkeen työpäivä onkin tuotannossa syntyneiden ongelmatilanteiden ratkomista, Zhang selvittää.
Työvuoro kestää 11 tuntia, ja työaika tasoitetaan 40 viikkotyötuntiin. Tuotantotyöntekijän työ on pitkäkestoista, staattista paikallaanoloa, joten tehtaalla kannustetaan kouluttautumaan moniosaajaksi. Se tuo mielekkyyttä työhön, joustavuutta työjärjestelyihin ja lisän palkkaan.
Enics ei kilpailusyistä paljasta palkkaskaalaa, mutta palkat ovat tehtaan johdon mukaan kilpailukykyiset ja ylittävät lainmukaisen vähimmäispalkan, joka Pekingissä on 270 euroa kuukaudessa.
Työpaikalla toimii myös ammattiyhdistys, johon valtaosa työntekijöistä kuuluu. Tehtaan johto konsultoi yhdistystä työehdoissa ja -oloissa tapahtuvista muutoksista, mutta työehtosopimusta osapuolten välillä ei ole.
Enics on maailman viidenneksi suurin teollisuuselektroniikan sopimusvalmistaja, valmistaa piirilevyjä esimerkiksi sairaaloiden skannauslaitteisiin ja hissien ohjausjärjestelmiin. Se kilpailee suurten jättien, kuten Flextronicsin ja Jabilin kanssa. Yhtiöllä on tuotantoa Kiinassa ja viidessä Euroopan maassa. Pekingin tehdas työllistää 670 henkilöä.
Rakennustyöntekijöillä huonot oltavat
Kansalaisjärjestö China Labour Bulletinin viestintäjohtaja Geoffrey Crothallin mukaan työehdot ja -olot vaihtelevat Kiinassa suuresti. Muun muassa rakennusteollisuudesta löytyy esimerkkejä erittäin huonoista oloista. Rakennustyöntekijät tekevät ylipitkää päivää urakkapalkalla, vaarallisissa olosuhteissa ja ilman virallista työsuhdetta.
– Työtapaturmien ja -kuolemien määrä on laskenut, mutta se on edelleen järkyttävän korkea.
Kiinan talouskasvun hidastuminen on vaikuttanut erityisesti rakennusteollisuuteen, jossa työntekijät ovat jääneet ilman palkkoja.
– Kun rahavirta loppuu, eri urakoitsijat ottavat oman osuutensa ja työntekijät jäävät ilman.
Ammattiyhdistyksistä ei ole apua ahdinkoon. Kiinassa toimii yksi ja ainoa ammattiliittojen keskusjärjestö ACFTU, joka on osa maan kommunistista hallintoa, eikä sen katsota edustavan vapaata ammattiyhdistysliikettä. Muiden kuin siihen kuuluvien ammattiyhdistysten perustaminen ja tukeminen on Kiinassa laitonta ja rangaistavaa.
– Jotkut keskusjärjestön alaiset ammattiyhdistykset ovat solmineet työehtosopimuksia, mutta ne ovat silmänlumetta eivätkä oikeasti edusta työntekijöitä, Crothall huomauttaa.
Työntekijöiden oma aktivismi ja lakot ovatkin lisääntyneet viime vuosina.
Rakennemuutos vie työpaikkoja Kiinassakin
Kiinan talouskasvun hidastumisen taustalla on rakennemuutos, jossa se pyrkii vähentämään talouden riippuvuutta raskaasta teollisuudesta. Tämä näkyy muun muassa valmistusteollisuudessa: tehtaita on suljettu, tuotantoa siirretty muualle ja työntekijöitä irtisanottu.
Crothall toivoo, että rakennemuutos tuo mukanaan myös uudet liiketoimintamallit, jotka ottavat huomioon työntekijöiden edustuksen ja neuvotteluoikeuden työpaikoilla.
– Vaikka globaali pääoma etsii halpaa työvoimaa mistä vain, se ei löydä sitä mistään muualta niin paljon kuin Kiinasta. Jos työehdot ja -olot paranevat siellä, se luo reilumman pelikentän kaikille toimijoille.
China Labour Bulletin on Hongkongissa toimiva kansalaisjärjestö, joka tukee laillisia oikeuksiaan puolustavia työläisiä Manner-Kiinassa tarjoamalla muun muassa oikeusapua ja työlainsäädäntöä koskevaa koulutusta.
Myös suomalaiset ammattiliitot osallistuvat Kiinan työläisten laillisten oikeuksien vahvistamiseen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen SASKin kautta.
Teksti ja kuvat: Tanja Harjuniemi
Enics valmistaa Kiinan tehtaillaan volyymituotteita pääosin Kiinan omille markkinoille, mutta myös vientiin.
Kommentti:
Kiinassa voi toimia toisinkin
Elektroniikkayhtiö Enicsin tehdas Pekingissä näyttää olevan esimerkki siitä, että Kiinassa on mahdollista ja kannattavaa pyörittää teollista tuotantoa myös työntekijöiden vähimmäisoikeuksia kunnioittaen.
Vaikka vapaa järjestäytyminen onkin Kiinassa ankarasti kielletty, seitsemän vuotta sitten uusittu työlaki kuuluu maailman edistyksellisimpiin. Jos sen määräykset pantaisiin käytännössä toteen, tehtaissa ahertavien kiinalaisten työsuhdeturva ja työolot kohenisivat huimasti.
Mutta laillisuusvalvonta vuotaa tai se jätetään kokonaan tekemättä, kuten jutussa haastateltu SASKin yhteistyökumppanin China Labour Bulletinin Geoffrey Crothall muistuttaa.
Niinpä lakia rikotaan ja työntekijöiden oikeuksia poljetaan laajalti, eikä kukaan joudu vastuuseen. On tavallista, että ulkopuolisten teettämissä tehdastarkastuksissa yli 80 prosenttia tehtaista jää kiinni laittoman pitkistä työviikoista ja maksamattomista tai alakanttiin lasketuista palkoista.
Toisinkin voisi toimia. Kiinan työ- ja tuotantoelämässä pelikenttä on edelleen auki sekä häikäilemättömälle rahastukselle että vastuulliseen tähtäävälle yritystoiminnalle.
Jukka Pääkkönen
Viestintäpäällikkö, SASK
Enicsin tehdas sijaitsee Pekingin kaakkoisosassa teollisuusalueella, joka on erikoistunut elektroniikka- ja tietoliikenneteollisuuteen sekä lääketeollisuuteen. Siellä toimii lähes 4 700 yritystä.
