Mitä useampi urheilija jatkossa toimii arvojensa mukaan, sitä enemmän urheilu on osa modernia yhteiskuntaa.
Erään saudiarabialaisen sairaalan filippiiniläiset laitoshuoltajat tekevät 12–14 -tuntisia vuoroja kuutena päivänä viikossa. He syövät potilailta jääneitä ruokia.
Pakistanilainen autonkuljettaja ei ole päässyt kolmeen vuoteen lomalle, vaikka työsopimus oikeuttaa lomaan kerran vuodessa. Työantaja on takavarikoinut hänen passinsa, eikä hän voi tehdä asialle mitään.
Länsimaalaisten asuinalueella intialainen työntekijä ajautuu itsemurhaan. Hän teki päivittäin raskaita ylläpito-, korjaus- ja puutarhatöitä minimaalisella toimeentulolla, usein ulkona, yli 40 asteen helteessä.
Todellisuus on toista kuin työehtosopimus
Suurin osa Persianlahden maihin työllistyvistä on aasialaisia siirtotyöläisiä. He ovat puutteellisesti koulutettuja, usein lukutaidottomia ja siten hyvin haavoittuvaisia. Moni heistä ottaa lainaa työllistyäkseen Persianlahdelle ja ansaitakseen paremman elintason kuin kotimaassa. Heitä palkataan esimerkiksi kotiapulaisiksi, kuljettajiksi ja työmiehiksi öljykentille ja rakennustyömaille.
Siirtotyöläiselle työehtosopimus saattaa kuulostaa taivaalliselta, koska se takaa ilmaisen majoituksen, ruoan, sairausvakuutuksen ja paluulipun kotimaahan työsopimuksen päätyttyä.
Perillä todellisuus on kuitenkin toinen. Monesti työnantajat takavarikoivat passit, palkkaa maksetaan vähemmän mitä on sovittu tai ei lainkaan. Työ- ja elinolosuhteet ovat epäinhimilliset ja vaaralliset. Työtapaturmat ovat yleisiä, ja usein paljastuu, etteivät siirtotyöläiset olekaan sairausvakuutettuja. Palkka ei riitä elämiseen, ja osa päätyy myymään itseään.
Kuolemia töissä ja työn takia
Siirtotyöläisten kuolleisuus on korkea, mikä selittyy itsemurhilla ja työtapaturmilla. On esimerkiksi arvioitu, että noin 4 000 siirtotyöläistä tulee kuolemaan Qatarissa ennen vuoden 2022 jalkapallon maailmanmestaruuskisojen alkamista.
Työturvallisuuskoulutuksen ja suojatyövarusteiden puutteen lisäksi he altistuvat haitallisille materiaaleille ja pölylle. Moni joutuukin palaamaan kotimaahansa sairaana tai pysyvästi vammautuneena.
Kotiapulaisina työskentelevät naiset taas ovat suuressa riskissä kokea seksuaalista väkivaltaa työpaikoillaan. Pelko ja ahdistus ajavat siirtotyöläisiä mielenterveysongelmiin ja itsemurhiin.
Kavala kafala
Persianlahdella käytössä oleva kafala-järjestelmä velvoittaa työnantajan ottamaan laillisen vastuun siirtotyöläisestä. Käytännössä työntekijä ja hänen oleskelulupa on sidottu työnantajaan työsopimuksen ajaksi ja työnantajalla on oikeus määritellä työ- ja elinolosuhteet olemassa olevien lakien puitteissa.
Siirtotyöläiset tarvitsevat lisäksi työnantajalta luvan poistua maasta. Työlait alueella ovat kuitenkin vasta kehittymässä, eivätkä viranomaiset juurikaan valvo lakien noudattamista. Työolosuhteista johtuvan ahdingon vuoksi moni siirtolainen haluaisi palata kotimaahansa, mutta se ei onnistu, jos työnantaja vastustaa eikä suostu luovuttamaan passia. Tällainen ihmisoikeusloikkaus viittaa pakkotyöhön.
Uusi laki ja koulutus tuovat toivoa
SASK on tukenut kampanjatyöllään Kansainvälistä rakennustyöntekijöiden liittoa (BWI), jonka tavoitteena on ollut saada Qatar luopumaan kafalasta.
Syksyllä tehtiin merkittävä saavutus: Qatarin hallitus ilmoitti syyskuussa säätävänsä lain, joka takaisi siirtotyöläisille oikeuden poistua maasta ilman työnantajan lupaa.
Mikäli lain täytäntöönpano ja valvonta onnistuvat, se olisi huomattava helpotus siirtotyöläisille etenkin, kun tarve heihin kasvaa jalkapallon maailmanmestaruuskisojen lähestyessä.
Yhdessä Rakennusliiton kanssa SASK on myös kouluttanut nepalilaisia, jotka aikovat Qatariin töihin. Koulutus on tärkeää, koska harva lähtijä on tietoinen oikeuksistaan uudessa maassa.
Siirtotyöläisten suurimmat sudenkuopat ovat tietämättömyys ja haavoittuvainen asema. Juuri niiden takia heitä on helppo käyttää hyväksi.
Heidi Saarinen
Kirjoittaja on SASKin kunnon työn lähettiläs, jonka tuore pro gradu -työ käsittelee siirtotyöntekijöiden työ- ja terveysoloja Persianlahden maissa.
Kuvat: FIFA
