Sashikala Subba on monessa suhteessa onnekas. Hänellä on kolme lasta ja työssä käyvä mies. Hän kuuluu ammattiliittoon ja on sen avulla saanut itselleen ammatin. Elatus jaetaan perheessä molempien vanhempien kesken, ja vaimo kantaa siitä merkittävän osan.
Subba hymyilee SASKin haastatteluvideolla puhuessaan maalarin ammattitaidostaan.
– Jos olen taitava, pystyn ruokkimaan itseni, minne ikinä menenkin. Olen myös hyvin aktiivinen ja uskon hankkimiini taitoihin.
Subba on suorittanut maalarinopinnot Nepalissa rakennusalan kansainvälisen kattojärjestön BWI:n järjestämässä koulutuksessa. Reilut kolme vuotta sitten hän teki vielä töitä aputyönaisena rakennuksilla.
Toiveena oma talo
Maalarin työllään hän pystyy yhdessä miehensä kanssa juuri ja juuri elättämään perheen ja lähettämään lapset aamuisin kouluun eikä töihin. Mutta halu rakentaa oma talo ja tarjota lapsille tulevaisuudessa laajemmat mahdollisuudet elämään on saanut Subban pohtimaan töihin lähtöä ulkomaille. Hän on kuullut, että Etelä-Koreassa siirtotyöntekijöiden tilanne olisi parempi kuin monessa muussa paikassa.
Subba ei kuitenkaan aio lähteä matkaan suinpäin. Hän haluaa ensin hankkia lisää tietoa työmahdollisuuksista, oppia koreaa ja löytää luotettavan välitysfirman.
Mutta jos hänestä tulee siirtotyöntekijä, yksi asia on varma: hän aikoo kuulua ammattiliittoon myös Etelä-Koreassa. Hän uskoo, että siirtotyöntekijänä toisessa maassa hän tulee tarvitsemaan liiton apua enemmän kuin kotimaassa Nepalissa.
Teksti: Sini Saaritsa
Kuva: Bishal Rajbhandari