Illan hämärtyessä Sapulidi-siskojen tupa Etelä-Jakartassa alkaa täyttyä, kun kotiapulaiset pääsevät töistä ja kokoontuvat tapaamaan toisiaan ja opiskelemaan. Moni on jättänyt koulunsa kesken teini-iässä tullakseen muualta maasta töihin pääkaupunkiin. Nyt heillä on mahdollisuus suorittaa koulu loppuun ja opiskella muitakin hyödyllisiä taitoja, kuten tietotekniikkaa, ruuanlaittoa ja englannin kieltä.
– Opiskelemme myös työntekijöiden oikeuksia, naiset kertovat.
Sapulidi on Jakartan kotitaloustyöntekijöiden oma ammattiyhdistys, johon kuuluu reilut tuhat jäsentä. Naiset istuvat ringissä tuvan lattialla ja juttelevat työn ja arjen kuulumisista. He neuvovat toisiaan ongelmatilanteissa ja puhuvat palkoista ja työehdoista.
Indonesiassa kotiapulaisten palvelussuhdetta ei tunnusteta työsuhteeksi, eikä heitä koske työntekijöiden perusoikeudet. Sapulidi-siskojen tärkein tavoite onkin, että maan hallitus säätää lain kotitaloustyöntekijöiden oikeudesta työsuhteeseen ja ihmisarvoiseen työhön.
Töissä palatsissa tai pikkumökissä
Monet naisista työskentelevät Pondok Indahissa, jota sanotaan Jakartan Beverly Hillsiksi. Siellä asuu indonesialaisia raharikkaita ja ulkomailta työn perässä muuttaneita perheitä. Talot muistuttavat kartanoita tai palatseja.
Surani työskentelee brittiläisessä perheessä jo kymmenettä vuotta.
– Pidän itseäni vastuullisena työntekijänä. Tehtäväni on huolehtia kaikista kotitaloustöistä. Kokkaan, siivoan ja joskus hoidan lapsia koulun jälkeen, hän kertoo ylpeänä.
Hän on tyytyväinen, sillä työnantaja arvostaa hänen työtään. Surani tienaa enemmän kuin monet kollegansa, ja työnantaja huolehtii sairausvakuutuksesta, sosiaaliturvasta ja lomarahasta.
Kaikki kotiapulaiset eivät kuitenkaan työskentele palatsissa. Indonesiassa myös pieni- ja keskituloiset perheet tarvitsevat kotitalousapua, sillä julkista lasten päivähoitoa ei ole, ja yksityinen maksaa paljon. Yhtälö on vaikea. Miten toinen voi maksaa toiselle kunnollista palkkaa omasta pienestä palkastaan?
Työtä ja sen tekijää ei arvosteta
Moni kotiapulaisista kertoo ansaitsevansa säädetyn vähimmäispalkan verran, mutta yhtä moni kertoo saavansa vähemmän, tyypillisesti 50–70 prosenttia vähimmäispalkasta.
– Usein työnantajat seuraavat, mitä muut naapurustossa maksavat, ja toimivat sen mukaan, Lita Anggraini sanoo. Lita työskentelee kotitaloustyöntekijöiden oikeuksia puolustavassa kansalaisjärjestö Jala PRT:ssä.
Indonesiassa arvioidaan olevan noin kymmenen miljoonaa kotiapulaista. Ongelmia on paljon: pieni palkka, pitkät työajat, työn vähäinen arvostus sekä huono kohtelu. Äärimmäisissä tapauksissa kotiapulaisia uhkaillaan, pahoinpidellään ja käytetään seksuaalisesti hyväksi.
– Tuntuu, että jotkut työnantajat kohtelevat kotiapulaisia kuin he eivät olisi ihmisiä lainkaan. Seksuaalisia häirintätapauksia on ollut meilläkin hoidettavana, Anggraini sanoo.
Überisaatio ulottuu kotitalousalalle
Perinteisesti kotiapulaiset ovat työskennelleet täysipäiväisesti ja asuneet isäntäperheen kanssa. Nyt Jakartan miljoonakaupungissa omakotitalot ovat vaihtuneet kerrostaloasunnoiksi. Kun perheet asuvat ahtaammin, kotiapulaisille ei ole tilaa tai edes yhtä suurta tarvetta. Tästä syystä keikkatyöt lisääntyvät nopeasti.
– Työskentelin ennen täysipäiväisesti, mutta nyt olen osa-aikaisena useassa paikassa, Sri Sumiati kertoo.
Samalla töiden välitys siirtyy digitaalisille verkkoalustoille, kuten Indonesiassa pembantu.com-verkkopalveluun, joka on maan suurin.
Verkon kautta välitettävät keikkatyöt ovat herättäneet toivoa siitä, että kotitaloustyöntekijät voisivat valita toimeksiantonsa ja työaikansa paremmin. Kuitenkin palveluilta markkinoidaan ostajille edullisina, nopeina ja joustavina, jolloin työntekijöiden tulot pysyvät alhaisina ja epävarmoina. Kilpailluilla markkinoilla he saattavat myös kohdata jopa aiempaa enemmän syrjintää iän, uskonnon tai sukupuolen perusteella.
Teksti: Stoorisoppi
Kuva: SASK
Artikkeli on julkaistu SASKin Työmaana maailma -lehdessä 2/2017, joka on luettavissa täällä. Voit myös tilata lehden kotiisi lähettämällä yhteystietosi osoitteeseen viestinta@sask.fi.
Lue myös SASKin kampanjasta kotiapulaisten oikeuksien puolesta.
