Kotitaloustyöntekijät tekevät työtä siellä, missä harvoin on ulkopuolisia silmiä näkemässä sitä, miten työntekijöitä kohdellaan. Neljän seinän sisässä voi tapahtua laajaakin hyväksikäyttöä, kuten indonesialaisen Anin tapauksessa. Hän aloitti työt jo lapsena, ja hyvin nuorena aloittaa moni muukin. Siksi kotitaloustyön sääntely ja työntekijöiden tukeminen on myös lastenoikeuskysymys.
SASKin tukemat kumppaniliitot tekevät tärkeää työtä kotitalouksien työntekijöiden ja heidän perheidensä oikeuksien puolustamiseksi Indonesian lisäksi Filippiineillä, Mosambikissa ja Kolumbiassa.
”Kotitaloustyöllä on tyypillisesti naisen kasvot”, todetaan kansainvälisen työjärjestön ILOn raportissa. Kotitaloustyöntekijöinä työskentelee myös miehiä, mutta he toimivat yleensä puutarhureina, autonkuljettajina tai vartijoina.
Tukemalla aikuisia tuetaan myös lapsia
Usein kotitalouksien työntekijät ovat heikossa asemassa yhteiskunnissa: monet kuuluvat etnisiin vähemmistöihin, alempiin kasteihin tai kastittomiin tai ovat siirtotyöntekijöitä. Heidän tietoutensa omista oikeuksistaan on tyypillisesti vähäistä, koska he ovat käyneet kouluja vain vähän.
Vaikka puhuttaisiin aikuisesta työntekijästä, perheen köyhyys on aina iso riski lasten hyvinvoinnille. Kotitaloustyöntekijöiden usein hyvin pitkät työpäivät myös altistavat perheet tilanteille, joissa on uhkana jopa lasten heitteillejättö. Moni kotiapulainen on yksinhuoltaja. SASKin kantava ajatus onkin se, että lasten elämää tuetaan ja esimerkiksi lapsityötä ehkäistään parhaiten sillä, että vanhemmat saavat elämiseen riittävä palkkaa ja työolot ovat kunnossa.
– Kotiapulaisen palkka saattaa olla vain kymmeniä euroja kuussa, jos sitä maksetaan ollenkaan. Silloin esimerkiksi lasten kouluun pääsy saattaa olla siitä kiinni, ettei ole varaa koulukyyteihin tai koulupukuihin, vaikka itse koulu olisikin maksuton, kuvaa tilannetta SASKin Nenäpäivä-hankkeista vastaava asiantuntija Tarja Valtonen.
Kotitaloustyöntekijöiden ääni kuuluu nyt Kolumbiassa
Kolumbiassa kotitaloustyöntekijät ovat erityisen haavoittuvainen työntekijäryhmä, sillä suuri osa heistä on afrokolumbialaisia tai konfliktialueilta pakkomuuttaneita. Taustansa vuoksi he kohtaavat moninkertaista syrjintää. Afrokolumbialaisia on Kolumbian väestöstä lähes neljännes, ja he kuuluvat maan köyhimpiin.
Kotitaloustyöntekijöiden liitto UTRASD auttaa paikallisia työntekijöitä lisäämällä heidän tietouttaan omista oikeuksistaan sekä vaikuttamalla yhteiskunnallisesti.
Ammattiliitto pitää yhtenä suurena saavutuksenaan sitä, että Kolumbia ratifioi ILOn yleissopimuksen 189 vuonna 2014. Sopimuksella pyritään turvaamaan kotitaloustyöntekijöille ihmisarvoiset työ- ja elinolot. Vuosien varrella UTRASDista on kehittynyt aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja tunnustettu neuvottelukumppani.
Viime vuonna liitto neuvotteli työministeriön kanssa muun muassa työpaikkatarkastuksista, joissa tarkastetaan työolot ja että työnantajat maksavat kotiapulaisille vähintään lain mukaista minimipalkkaa ja hoitavat velvoitteensa eläkekassaan. Nämä asiat on saatu ILOn sopimuksen myötä Kolumbian lakeihin, mutta niitä noudatetaan vielä valitettavan heikosti.
Toimeentuloa tuettava sosiaaliturvalla
Filippiineillä liitto neuvotteli työvoimaviranomaisten kanssa saadakseen kotitaloustyöntekijät erilaisten toimeentuloa täydentävien tukien piiriin. Niihin kuuluvat muun muassa edulliset asuntolainat ja luonnonkatastrofeista toipumiseen tarkoitetut avustukset.
Indonesiassa puolestaan kotitaloustyöntekijöiden järjestö tekee vaikuttamistyötä sen puolesta, että kotien kaksi miljoonaa työntekijää saisi oikeuden sosiaaliturvaan ja heidän oikeuksiaan suojelevan lainsäädännön.
Myös Mosambikissa tarkoituksena on vaikuttaa lakimuutoksiin työntekijöiden ja heidän perheidensä aseman parantamiseksi. Oikeus sosiaaliturvaan saavutettiin jo vuosia sitten ja sen piiriin pääsy etenee asteittain: viime vuonna rekisteröityi 141 työntekijää.
Kaikissa neljässä maassa kotitaloustyöntekijät ovat lisäksi saaneet heidän oikeusturvaansa ja voimaantumistaan tukevaa koulutusta ja toimintaa on laajennettu yhä uusille alueille.
– Kaikkialla, missä SASK tukee kotitaloustyöntekijöitä, heidän ammattiliittonsa ovat vielä suhteellisen nuoria ja pieniä, mutta ne ovat saavuttaneet kokoonsa nähden hyvän jalansijan neuvotteluissa valtiovallan kanssa, kertoo Valtonen.
SASKin hankekumppanit, kuten kotitaloustyöntekijöiden liitot, vastaavat itse hankkeensa suunnittelusta ja toteutuksesta ja siten kussakin maassa edistetään juuri niitä asioita, jotka kotitaloustyöntekijät itse kokevat tärkeimmiksi itsensä ja lastensa hyvinvoinnin kannalta.
Laura Ventä
