Työelämän on oltava oikeudenmukainen, jotta mahdollisimman moni nuori saadaan kiinnostumaan Suomen tulevaisuuden rakentamisesta työtä tekemällä. Työelämästä jää Suomessa vuosittain eläkkeelle noin 10 000 ihmistä enemmän kuin nuoria tulee tilalle. Työikäinen väestö siis pienenee – meillä ei ole varaa heittää kenenkään potentiaalia hukkaan.
Nuorten palkka-alea ovat erityisesti yrittäjäjärjestöt aika ajoin esittäneet. Se on tarpeeton: Palkka määräytyy jo nyt hyvin yleisesti kokemuksen perusteella, joten työelämäänsä aloittelevalle ei makseta ”kokeneen ammattilaisen palkkaa” – ei myöskään oppisopimuskoulutettavalle. Lisäksi Suomessa on paljon vaihtoehtoja harjoittelijoiden käyttöön huomattavasti alennetuin palkkakustannuksin. Harjoittelijoiden palkka on yleensä 10–20 prosenttia työehtosopimusten vähimmäispalkkoja alhaisempi.
– Se mahdollistaa työkokemuksen hankkimisen ja on siksi sinänsä hyvä asia harjoittelijalle. Mutta emme halua Suomeen Etelä-Euroopasta tuttua 1000 euron sukupolvea, jonka omat tulot eivät riitä elämiseen, vaan nuoret ovat riippuvaisia vanhempiensa tuesta vielä 30-vuotiainakin. On tärkeää, että nuoren palkka mahdollistaa itsenäisen asumisen ja perheen perustamisen. Alennetun palkan ei ole todettu edes lisäävän nuorten työllistymistä, muistuttaa STTK:n opiskelija- ja nuorisopoliittinen asiantuntija Ulla Hyvönen.
– Nuoria auttaisi erityisesti se, että määräaikaisille, osa-aikaisille ja vuokratyöntekijöille saataisiin samat pelisäännöt ja edut kuin muillekin: esimerkiksi lomat, työterveyshuolto, sairaspäivärahat ja ansiosidonnainen työttömyysturva, painottaa SAK:n nuorisosihteeri Tatu Tuomela.
Laatua harjoitteluihin
Järjestöt ovat huolissaan myös työharjoittelujen ja työssäoppimisjaksojen laadusta. Ne ovat yleensä ainoa ja siinä mielessä suositeltava tapa tutustua oman alan töihin, mutta tehtävien on vastattava nuoren osaamista. Isolle osalle harjoittelijoista ei myöskään makseta harjoittelusta minkäänlaista korvausta, vaikka he saattavat suorittaa vaativiakin työtehtäviä hyvin itsenäisesti.
– Harjoittelijoilla paikataan usein työvoimapulaa ja korvataan kokeneemman työntekijän työpanos. Se on suuri epäkohta ja nuorten työhalukkuuden väärinkäyttöä. Maksamalla palkkaa ja huolehtimalla riittävästä perehdytyksestä työnantaja antaa opiskelijoille viestin, että arvostaa heidän harjoittelun aikaista työpanostaan, sanoo Akavan opiskelija-asiamies Elina Havu.
Järjestöt ovat sitä mieltä, että työelämän pelisääntöjen – omien oikeuksien ja velvollisuuksien tuntemisen – tulisi sisältyä jo peruskoulun opintosuunnitelmaan. Erityisen tarpeellista tieto on opiskelijoille, jotka ovat valmistumassa ja siirtymässä työelämään. Opintosuunnitelmiin on kaikilla koulutusasteilla lisättävä työelämätietoutta tarjoavia jaksoja.
Ay-liike vakauttaa yhteiskuntaa
Nuorenkin paras vakuutus työelämässä – tiedon ohella – on jäsenyys ammattiliitossa. Kansainvälisesti ay-liikkeellä on yhteiskuntaa vakauttava ja päätöksentekoa demokratisoiva rooli.
– Maissa, joissa ay-liike eli työntekijöiden oma edunvalvonta on heikko, on yleensä ongelmia myös työlainsäädännössä ja työntekijöiden oikeuksien toteutumisessa työpaikoilla, kertoo SASKin viestintäpäällikkö Aleksi Vienonen.
Kansainvälistä kunnon työn päivää vietetään 7. lokakuuta. Suomessa otettiin tänä vuonna varaslähtö, ja päivää vietetään jo perjantaina 5. lokakuuta. Maailmanlaajuisesti tavoitteena on muistuttaa kansainvälisissä sopimuksissa määritellyistä työntekijöiden perusoikeuksista sekä oikeudesta ammatilliseen järjestäytymiseen.
Teksti: SASK
