– Olen nähnyt sen omin silmin.
Narayan Dhoj ei unohda päivää, jolloin hän oli qatarilaisella rakennuksella viidennessä kerroksessa samaan aikaan kuin nosturilla työskentelevä työtoveri.
– Kaveri unohti kiinnittää valjasvyön. Vyö oli sidottu, mutta sitä ei ollut kiinnitetty mihinkään. Hän putosi suoraan maahan.
Se työmaa on jäänyt mieleen pelottavana. Dhoj tietää jalkapallon MM-kisojen rakennustöissä kuolleiden työntekijöiden määrän, vaikkei niistä Qatarissa uutisoida. Nepalissa uhriluvuista kyllä puhutaan, ja Dhoj kuulee myös ystäviltään karuja tarinoita.
Jos pudonneella työtoverilla olisi tapahtumahetkellä ollut kunnollinen työsopimus työnantajayrityksen kanssa, yhtiön olisi ollut pakko maksaa korvauksia vainajan perheelle. Mutta sopimusta ei ollut.
Ammattitaito suojaa siirtotyöntekijää
Narayan Dhoj on ammattitaitoinen mekaanikko, ja hän pitää sitä käänteentekevänä. Dhoj kuuluu Qatarin selviytyjiin, eli hän on pitkälti saavuttanut sen mitä on tavoitellut: pystynyt työllään tukemaan omaa perhettään.
Dhoj saavutti mielestään hyvän aseman siirtotyöläisenä viidessä vuodessa. Hän kuvailee ensimmäistä vuottaan Qatarissa kamppailuksi. Maahantulo nieli paljon rahaa, ja hän menetti ensimmäisen palkkansa vilpilliselle työnvälittäjälle, joka häipyi rahojen kanssa.
Dhoj ei suosittele kenellekään välitysfirmoja, vaan työpaikat kannattaa etsiä itse. Qatarissa on sekä hyviä että huonoja työnantajia.
Ammattitaito on Dhojn mukaan ainoa oljenkorsi, jolla siirtotyöntekijä selviää Qatarissa. Ammattitaitoinen osaa vaatia kunnollisen työsopimuksen ja valittaa, jos palkat eivät tule ajallaan. Hän ei ole samalla tavalla työnantajayritysten armoilla kuin työntekijä, jolla ei ole osaamista entuudestaan. Osaamaton on aina vaihdettavissa, mutta osaajista on puutetta, ja heillä on näin enemmän valtaa vaikuttaa siihen, miten työnantajat heitä kohtelevat.
– Jos olet ammattitaitoinen, et riskeeraa henkeäsi rahan takia. Pystyt kohtaamaan heidät [työnantajat] ja vaatimaan heiltä sopimuksia, vakuutuksia ja muuta sellaista.
Dhoj ei pelkää nousta vastustamaan, jos hänen oikeuksiaan yritetään polkea: kun hänelle tarjottiin liian alhaista palkkaa, hän kieltäytyi ja lähti. Työnantaja yritti seuraavan kahden viikon aikana 14 eri työntekijän palkkaamista työhön, mutta kukaan ei selvinnyt tehtävästä. Dhoj kutsuttiin takaisin.
”Monet itkevät vieläkin”
Reilu vuosi sitten Dhoj paiski hommia rakennustyömaalla 40. kerroksessa, kun hänen veljensä soitti ja kertoi, että äiti oli kuollut. Pandemiarajoitusten vuoksi Dhoj ei uskonut ehtivänsä ajoissa hautajaisiin, eikä hän lähtenyt.
Menetys kalvoi, ja Dhoj palasi Nepaliin osallistuakseen seremoniaan, joka järjestettiin vuoden kuluttua äidin kuolemasta. Hän on päättänyt jäädä toistaiseksi kotimaahan, sillä hän haluaa olla paikalla niin kauan kuin hänen isänsä vielä elää.
Mutta myöhemmin lähteminen polttelee taas. Dhoj uskoo ammattitaidon ja kokemusten hyödyttävän häntä jatkossakin. Häntä järkyttää silti Qatarin valtion poliisin ja paikallisten asukkaiden välinpitämättömyys siirtotyöntekijöitä vastaan tehtyjä rikoksia kohtaan.
– Ei mene päivääkään ilman kuolemantapausta. Jotkut [siirtotyöläiset] ovat saaneet rahaa, mutta monet eivät. Monet itkevät vieläkin sen vuoksi.
Teksti: Sini Saaritsa
Kuva: Bishal Rajbhandari
