Lapsityövoiman vastustaminen on kuulunut maailmanjärjestö YK:n ja kansainvälisen työjärjestön ILOn agendalle niiden perustamisestaan lähtien. ILO perustettiin jo 1910-luvulla, kolme vuosikymmentä ennen YK:ta, päätarkoituksenaan kitkeä lapsityövoiman käyttöä. Urakka ei ole vieläkään valmis.
Vaikka vuosikymmenien aikana on saavutettu merkittäviä parannuksia, ovat tilastot silti karua luettavaa edelleen. Arviolta 215 miljoonaa lasta tekee töitä täysipäiväisesti, eivätkä voi tästä syystä kokea ansaitsemaansa lapsuutta, ILO raportoi lapsityön vastaisena päivänä kesäkuun kahdentenatoista päivänä.
Yli puolet heistä joutuu työskentelemään pakotettuina tai vaarallisissa työympäristöissä, pahimmillaan prostituutiossa tai aseellisten konfliktien armoilla.
Kesäkuun 12. päivän tarkoitus on olla ikkuna tähän todellisuuteen. Köyhyydestä, sääntelyä pakoilevista tai siihen huonosti reagoivista elinkeinoista ja yleisesti ihmisoikeusrikkomuksista juurensa saava lapsityövoima on edelleen arkipäivää. Sen kitkemiseksi tehtävää työtä ei kuitenkaan ole hellitetty sen satavuotisen historiansa aikana, eikä niin tehdä myöskään tulevaisuudessa.
Ay-liike etulinjassa
Koko historiansa ajan ay-liike on paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti ollut etulinjassa lapsityövoiman vastaisessa taistelussa. Työsarkaa on paljon, ja SASK osallistuu osana hanketoimintaansa kehitysmaiden ammattiliittojen työhön lapsityövoiman käytön kitkemiseksi.
Ensi vuonna 30 vuotta täyttävällä SASKilla on historiansa aikana ollut useita lapsityövoiman käytön ehkäisyyn tähtäävää hanketta. Sitä on pyritty torjumaan etenkin tarjoamalla lapsityöläisille mahdollisuus koulunkäyntiin. Näin lapsityön kierre pyritään katkaisemaan.
Tavoitteena on tyypillisesti, että lapsityöläinen ei joutuisi aikanaan laittamaan omia lapsiaan enää töihin, koska hän on itse pystynyt saamaan lapsityöläisen asemasta huolimatta itselleen peruskoulutuksen. Näin on toimittu muun muassa Nepalin ja Intian kaivannaisteollisuuteen liittyvissä lapsityövoimahankkeissa.
Lapsityö yleistä pienviljelyssä
Globaalisti lapsityön käyttö on yleistä etenkin pienviljelijäyhteisöissä. SASK tekee töitä Kolumbiassa, jotta lasten työnteko maan pientiloilla vähenisi.
Hankkeessa kasvatetaan pienviljelijäyhteisöjen tietoisuutta lasten oikeuksista ja perusoikeuksista, vahvistetaan sosiaalidialogia viranomaisten kanssa ja tuetaan perheiden toimeentuloa ja ruokaomavaraisuutta.
Suurimpia haasteita pienviljelijäyhteisöissä on lapsi- ja pakkotyön kitkeminen sekä perheiden elintarvikeomavaraisuuden ja toimeentulon takaaminen suuryritysten hintakilpailussa. Hanke vähentää lapsityön käyttöä, lisää tietoisuutta lasten ja pienviljelijöiden oikeuksista sekä lisää perheiden omavaraisuutta ja toimeentuloa.
Hankkeen seurauksena pienviljelijäyhteisöt ja paikallisviranomaiset tunnistavat ja tunnustavat lasten ja nuorten oikeudet, lapsityön käyttö vähenee, pienviljelijöiden järjestäytyminen kasvaa, perheiden elintarvikeomavaraisuus kasvaa ja yhä useampi pienviljelijäperheen nuori voi jäädä kotitilalleen sen sijaan, että lähtisi työn perässä kaupunkiin.
Hanketoiminnoista hyötyy suoraan vähintään 180 pienviljelijäperhettä ja 480 lasta ja nuorta, jotka osallistuvat hankkeeseen. Tietoisuuden leviäminen hyödyttää epäsuorasti kaikkia kohdeprovinssien lapsia, nuoria ja pienviljelijäperheitä.
Tue SASKia lapsityön vastaisessa työssä
Voit tukea Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskusta lapsityövoiman vastaisessa työssämme.
SASKin mielestä avain lapsityövoiman kitkemiseksi maailmasta olisi, että perheen toimeentulo olisi sellaisella tasolla, ettei se tarvitse lasten työpanosta. Eli tehokkain tapa vaikuttaa lapsityövoiman käytön yleisyyteen olisikin elämiseen riittävän palkan ja inhimillisten työolosuhteiden turvaaminen perheen aikusille.
Elämiseen riittävä palkka ja inhimilliset työolosuhteet vaativat toteutuakseen toimivan ammattiliiton paikallistasolle. Tämän tavoitteen edistäminen on SASKin ohjelmatyön päämäärä ja punainen lanka.
Jos haluat auttaa:
