Rio de Janeiron ensi vuoden kesäolympialaisten kisakylään rakenteilla olevissa 17-kerroksisissa asuintaloissa työskentelee tuhansia ihmisiä. Yhdestä talosta vastaava työnjohtaja Giovanni Ribeiro on tyytyväinen. Hänen mielestään työturvallisuudesta on huolehdittu tällä työmaalla hyvin.
– Meillä on joka päivä ennen töiden alkua kokous, jossa käsitellään muun muassa työturvallisuutta, ja kaikki työntekijät ovat käyneet turvallisuuskoulutuksen.
Kylää rakentavan Ilha Puran toimitusjohtaja Mauricio Cruz Lopes sanoo, että työturvallisuuteen on panostettu. Työmaalla on muun muassa 40 hengen tiimi, joka suunnittelee ja valvoo työn kulkua. Toistaiseksi vakavia onnettomuuksia ei ole sattunut. Muutenkin yhteistyö työntekijöiden kanssa on toimitusjohtajan mukaan sujunut mutkattomasti.
– On kaksi asiaa, joista täytyy pitää kiinni, niin vältytään monilta ongelmilta. Palkat on maksettava ajallaan ja työntekijöille kuuluvan lounaan on oltava kunnollinen.
Alihankkijoista päänvaivaa
Kansainvälinen rakennusalan liittojen kattojärjestö BWI arvioi, että Rion olympialaisiin liittyvissä rakennushankkeissa uurastaa kaikkiaan noin 40 000 ihmistä.
– Alihankkijoiden työntekijöiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Jopa Rion viranomaiset taistelevat paikallisen olympiakomitean kanssa saadakseen nämä tiedot. Ilman kunnollisia listoja valvonta on vaikeaa, sanoo BWI:n Etelä-Amerikan ja Karibian aluekordinaattori Nilton Freitas.
Liitot pitävätkin alihankintaketjuja suurimpana ongelmanaan. Ulkomaisia työntekijöitä olympiatyömailla ei juuri ole, mutta Brasilian muista osavaltioista on tullut runsaasti yrityksiä työntekijöineen. Koordinaattori Nerivaldo Mendonça osaa Rion rakennustyöläisiä edustavasta liitosta Sintraconstista sanoo, että alihankkijayrityksissä palkat ovat usein myöhässä tai työntekijöillä on muita ongelmia.
– Esimerkiksi pohjois- ja koillisbrasilialaisissa yrityksissä palkat ovat alhaisemmat kuin Riossa, eivätkä riitä elämiseen täällä. Meidän pitää varmistaa, että työntekijöille maksetaan paikallisen taulukon mukaan.
Liitot läsnä työmailla
Liitot kuitenkin katsovat, että yhteistyö työnantajien kanssa toimii pääosin hyvin. BWI:n luomaa työturvallisuusprotokollaa on luvattu noudattaa ja työntekijöille on saatu konkreettisia etuja. Esimerkiksi ruokakupongin arvoa on nostettu. Lisäksi yritykset maksavat siirtotyöläisille matkakustannukset pidempiä lomia varten.
– Yhä useampi yritys noudattaa perusvaatimuksia asuinoloista ja ruuasta. Se on parantanut työntekijöiden ja heidän perheidensä elämänlaatua, Mendonça sanoo.
Yhtenä tärkeimmistä asioista liitoissa pidetään sitä, että rakennusyhtiöt ovat hyväksyneet liittojen läsnäolon työmailla. Molemmilla olympiatyöläisiä edustavilla liitoilla Sintraconstilla ja Sintraicp:llä on työmaatoimistot, jotka valvovat turvallisuutta ja järjestävät koulutusta.
– Kun työntekijöillä on suora yhteys liittoon jo työpaikalla, ongelmat saadaan selvitettyä nopeasti ja ennen kuin ne kasvavat suuriksi, Mendonça sanoo.
Toistaiseksi olympiatyömailta on raportoitu seitsemästä kuolemantapauksesta. Työmaiden kiireisin ja riskialttein aika on kuitenkin vasta alkamassa, kun olympialaisiin on enää vajaa vuosi.
– Suurin osa MM-kisojen onnettomuuksista tapahtui alle vuosi ennen kilpailuja. Se meidän täytyy pystyä estämään, Freitas huomauttaa.
SASK tuki menestyksekkäällä hankkeellaan jalkapallon MM-kisojen 2014 stadionien rakentajia Brasiliassa. Silloin maan rakennusliitot saivat yhdessä läpi useita parannuksia työehtoihin sekä neuvotteluyhteyden valtioon. Kuten tämä juttukin kertoo, edunvalvonta pääsi niin hyvään vauhtiin, että nyt SASK ja Rakennusliitto suuntaavat tukensa muihin maihin.
Tämä juttu julkaistiin myös SASKin Työmaana maailma -lehdessä 2/2015.
