Isuzun autotehtaalla Filippiineillä voi hetken aikaa kuvitella tulleensa työläisten paratiisiin. Tehtaan ammattiliiton puheenjohtaja käy yksityiskohtaisesti läpi uusimman työehtosopimuksen, jonka liitto on neuvotellut johdon kanssa. Palkat ylittävät roimasti laillisen minimin, ja sopimukseen sisältyy etuja, jotka saavat ulkopuolisen kohottelemaan yllättyneenä kulmiaan.
Onneksi paikalla vierailevalle suomalaisryhmälle näytetään myös paratiisin rajat. Niistä ensimmäinen kulkee jo saman tehtaan sisällä: liittoon voivat lain mukaan kuulua vain vakinaiset työntekijät. Tehtaan satoja vuokra- ja pätkätyöläisiä sopimuksen edut eivät koske. Eivät vielä, ammattiliiton puheenjohtaja täsmentää.
Liitto vaatii taas seuraavissa neuvotteluissa, että osa nykyisestä prekaariväestä vakinaistetaan ja vuokraväen osuus tehtaan työvoimasta rajataan pienemmäksi. Seuraava askel on avata sopimukseen oma kohtansa myös vuokra- ja pätkätyöläisten vähimmäisoikeuksille. Postialan liitto jo onnistui tuossa, joten miksei se voisi onnistua myös autotehtaassa, liiton toimistohuoneessa päätellään.
Vapaatuotantoalueella viidakon lait
Autotehtaan porttien ulkopuolelta alkaa todellisuuden seuraava aste. Ollaan samalla vapaatuotantoalueella, jota kauniisti teknologiapuistoksi kutsutaan, mutta paratiisin sijasta mieleen tulevat viidakon lait. Kymmenissä alueella toimivissa yrityksissä minkäänlaiset sopimusneuvottelut eivät tule kyseeseen – saati että niitä kävisi työntekijöitä aidosti edustava ammattiliitto. Lue verkkosivuiltamme, miten kävi kahden elektroniikkatehtaan työntekijöille, jotka yrittivät käyttää laillisia oikeuksiaan ja vaatia parannusta palkkoihin ja työoloihin.
Apuun on kutsuttu alan valtakunnallinen yhteenliittymä, jota vahvimmat liitot parhaillaan rakentavat kansainvälisten kumppaniensa, myös suomalaisten tuella. Kansallisella järjestöllä ei ole oikeutta neuvotella yhdenkään tehtaan työehdoista, mutta se voi valjastaa vahvempien liittojen kokemukset heikompien avuksi. Näin tehdään myös Lagunan teknologiapuistossa. Isuzun ja Toyotan tehtaiden liitot tukevat jo ahdinkoon ajettuja elektroniikkatehtaiden liittoja sekä rahallisesti että moraalisesti.
Lainsäädäntö lyö kapuloita ay-rattaisiin
Filippiinien kongressissa avautuu näkymä ammattiliittojen toiselle työmaalle. Maan työlainsäädäntö pyrkii tosin pitämään ammattiliitot erossa yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja karsinoimaan kunkin liiton toiminnan tiukasti vain työpaikan sisälle.
Silti liittojen verkostot pyrkivät jo aktiivisesti vaikuttamaan myös yhteiskunnallisten hankkeiden valmisteluun. Niistä tärkeimmät liittyvät eriarvoisuuteen ja sen pysäyttämiseen.
Demokratia ei ole vähentänyt eriarvoisuutta
Ferdinand Marcosin diktatuurin kaatumisesta on jo lähes kolme vuosikymmentä. Filippiineillä on edustukselliseen demokratiaan pohjaava perustuslaki, eikä sotilasvallankaappauksen uhkakaan ole leijunut ilmassa enää vuosiin. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus on silti vähintään yhtä räikeää kuin diktatuurin vuosina. Kuilu rikkaan vähemmistön ja köyhän enemmistön välillä on pikemmin kasvanut kuin kaventunut.
Akbayan-puolueen kongressiedustaja, maailmalla tunnettu globalisaatiokriitikko ja professori Walden Bello tiivistää asian sarkastiseen tyyliinsä: ”Tämän maan eliitti ei ole enää uhka demokratialle”, hän arvioi työhuoneessaan. ”Se on oppinut käyttämään demokraattista päätöksentekoa tehokkaasti oman asemansa vahvistamiseen.”
Kansan köyhä enemmistö alkaa sen sijaan jo kysyä, mitä teemme koko demokratialla, jos se ei ole lähes 30 vuodessa parantanut meidän asemaamme, Bello huomauttaa. ”Ja meillä on syytä olla erittäin hyviä vastauksia siihen kysymykseen.”
Jukka Pääkkönen
Kirjoitus on Työmaana maailma -lehden 1/2015 pääkirjoitus.
Lue lehti verkkojulkaisuna.
SASKilla on Filippiineillä käynnissä kolme hanketta, joilla vahvistetaan paikallista ay-liikettä. SASK ja ay-keskusjärjestöt SAK ja STTK ovat tukeneet muun muassa keskusjärjestö SENTROn perustamista Filippiineille. Se kokoaa liitot puhaltamaan yhteen hiileen, jolloin koko maan kattaviin ongelmiin voidaan tarttua paremmin.
