Yhä useampaa suomalaista kiinnostaa tuotteiden alkuperä. Monia askarruttaa etenkin vaatetuotannon vastuullisuus, sillä vaatteet tulevat iholle. Niissä meillä on myös poikkeuksellisen paljon valinnanvaraa.
Vaatteiden kulutus on räjähtänyt muutamassa vuosikymmenessä muun muassa kansainvälisen kaupan vapautumisen myötä. Vuonna 2000 vaatetuotanto työllisti globaalisti 20 miljoonaa työntekijää. Nyt alalla työskentelee arviolta 430 miljoonaa ihmistä.
Vaateala on työvoimavaltaista, eli palkat muodostavat suuren osan kuluista. Hintakilpailu luo yrityksille painetta alentaa hintoja työntekijöiden kustannuksella ja siirtää tuotantoa sinne, missä palkat ovat alhaisimmat.
Suurin osa Suomessa myytävistä vaatteista tulee Aasiasta, esimerkiksi Kiinasta, Bangladeshista tai Kambodžasta. Osa tuotannosta on jo siirtynyt Afrikkaan, erityisesti Etiopiaan, entistäkin halvempien työvoimakustannusten perässä.
Neljä vinkkiä vastuullisuuteen
Työntekijöiden olot paranevat vain, jos he pystyvät ryhmänä vaatimaan oikeuksiaan. Sen takia työpaikoilla toimivat ammattiliitot ovat avainasemassa rakenteellisen köyhyyden vähentämisessä.
Kun työntekijät pystyvät neuvottelemaan palkastaan ja työoloistaan, myös perheiden olot paranevat. Esimerkiksi Intiassa kivilouhosten työntekijät ovat taistelleet oikeuden sairauskorvauksiiin, mutta myös vaikuttaneet Intian lapsityötä koskevaan lainsäädäntöön.
SASK tukee haavoittuvassa asemassa olevia työntekijöitä kolmella mantereella. Lue lisää SASKin työn tuloksista.
Voit tukea ihmisarvoista työtä lähtemällä SASKin kuukausilahjoittajaksi.
Kulutustottumuksemme eivät välttämättä kerro koko totuutta arvoistamme, sillä ostamalla voi olla vaikea vaikuttaa. Välillä lähikauppa myy vain yhdenlaisia sukkia, eikä suomalaisia farkkutehtaita enää ole.
Tehokas tapa vaikuttaa on kertoa yrityksille sosiaalisessa mediassa tai sähköpostitse, että välität käyttämiesi tuotteiden valmistusolosuhteista. Boikottia emme suosittele, sillä se jää tehokeinona valjuksi ja jättää työntekijät hankalaan asemaan.
Esimerkiksi Lidl taipui antamaan lisätietoa tuotteidensa alkuperästä asiakaspalautteen vuoksi. Kansalaisjärjestöt olivat painostaneet Lidliä vuosia.
Monien yritysten edustajat kertovat, etteivät asiakkaat juurikaan anna palautetta vastuullisuuskysymyksistä – vaikka eettinen kuluttaminen kiinnostaa yhä laajemmin. Tämä tilanne on helppo muuttaa: ota yhteyttä ja osoita että välität!
Lainsäädäntö on voimakas tapa puuttua epäkohtiin, jotka eivät muuten korjautuisi. Esimerkiksi asbestin käytön kieltäminen on hyvä esimerkki ihmishenkiä pelastavasta laista, joka vaati toteutuakseen vuosien painostuksen. Muutokset maksavat yrityksille, ja siksi niitä usein vastustetaan, vaikka lopputulos olisikin kaikille parempi.
Jos laki sitoisi yrityksiä valvomaan työntekijöiden oikeuksien toteutumista koko alihankintaketjussaan, kaikki yritykset olisivat silloin samalla viivalla. Tällä hetkellä yritysvastuutaan laiminlyövät yritykset saavat kilpailuetua siitä, että he suosivat alhaisia hintoja ihmisoikeuksien kustannuksella.
Kunnianhimoisempaa yritysvastuupolitiikkaa kannattaa vaatia niin kunnalta kuin valtiolta.
Julkisen painostuksen ansiosta Bangladeshissa kuolee vähemmän ihmisiä vaatetehdaspaloissa ja Indonesian urheilukenkätehtailla maksetaan parempaa palkkaa.
Asiat muuttuvat pienin askelin, kun uskomme, että muutos on mahdollinen, ja toimimme sen mukaisesti.
Vaatealalla paljon korjattavaa
Suurimpia ongelmia vaatealalla ovat:
- puutteet työturvallisuudessa
- riittämättömät palkat
- pitkät työpäivät
- lapsi- ja pakkotyö.
Ala on hyvin naisvaltainen, ja seksuaalinen ahdistelu on yleistä.
Monessa halpatuotantomaassa tehtaat työllistävät tuhansia ihmisiä, jotka eivät tunne oikeuksiaan työntekijöinä. Valtiot kilpailevat monikansallisten yritysten investoinneista ja lupaavat siksi yrityksille esimerkiksi verohelpotuksia ja poikkeuksia työlainsäädännön noudattamiseen.
Onnettomuus toi ongelmat päivänvaloon
Työntekijöiden oikeuksien kannalta ongelmallisia ovat tuotteiden pitkät tuotantoketjut, joita on vaikea seurata. Esimerkiksi vaatteiden kohdalla on yleistä, että raaka-aine tuotetaan yhdessä maassa, kangas kudotaan toisessa, leikkaus ja ompelu tehdään kolmannessa ja pakkaus neljännessä maassa.
Kurjimpana esimerkkinä vaatealan karuista työoloista pidetään Rana Plazan tuhoisaa tehdasromahdusta Bangladeshissa vuonna 2013. Tuolloin yli 1100 ihmistä sai surmansa vaatetehtaan romahduksessa, jota pidetään yhtenä teollisen historian tuhoisimmista onnettomuuksista. Onnettomuuden jälkeen vaatetehtaiden palo- ja rakennusturvallisuuteen on kiinnitetty entistä laajemmin huomiota. Tässä myös SASKin ja suomalaisten kampanjatuki on ollut tärkeää.
Tarvitaan lisää keinoja vaikuttaa!
Tekstiiliteollisuus ei ole ainoa ala, jolla työntekijöiden oikeuksia poljetaan. Puutteellisiin työoloihin liittyvät ongelmat kuten nälkäpalkat, lapsityö ja työturvallisuusuhat koskevat myös muuta globaalia tuotantoa, oli kyse sitten puhelinten, autonrenkaiden tai broilerin tuotannosta.
Tarvitaan lisää vaikuttamiskeinoja työntekijöiden oikeuksiin! Sitova lainsäädäntö, työntekijöiden oikeus järjestäytyä ja riittävä yritysvastuu parantavat työoloja muillakin aloilla kuin niillä, joiden tuotteet päätyvät suoraan meille länsimaisille kuluttajille.
Miksi vastuullisuus on jokaisen asia?
Eettisestä kuluttamisesta puhutaan paljon, mutta usein ainoaksi vaikuttamistavaksi tarjotaan kulutustottumusten muuttamista. Välillä keskustelu siirtyy kauas siitä, miten kehittyvien maiden työntekijöitä voidaan tukea parhaiten. Yritykset myös tekevät kuluttajille tyhjiä lupauksia. Joidenkin tuotteiden kohdalla eettisyys voi tarkoittaa vain muutaman ympäristönormin noudattamista. Kannattaa siis tarkistaa, mihin tuotteen eettisyys perustuu.
Kansalaisilla on tärkeä rooli vastuullisuuden vaatimisessa, ja sen vuoksi sinunkin panostasi tarvitaan huolimatta siitä, kuinka paljon tai vähän kulutat. On kuitenkin hyvä muistaa, että vastuu ihmisoikeuksien toteutumisesta koko tuotantoketjussa kuuluu ensisijaisesti yrityksille. Valtioiden vastuu on luoda toimivat olosuhteet ihmisoikeuksien toteutumiselle sekä valvoa, että yritykset pitävät lupauksensa. Nyt näin ei tapahdu.
Tutustu tekstiiliteollisuuden eettisyyteen liittyviin kampanjoihin, joissa SASK on ollut mukana.
Kuluttajaa suojellaan, tuotteen työntekijöitä ei
Pidämme normaalina, että kuluttaja pystyy Suomessa luottamaan lähikaupan elintarvikkeiden turvallisuuteen. Jos vaikka pakastetuotteesta löytyisi salmonellaa tai lasinsiruja, siitä syntyisi iso kohu ja yrityksen maine kärsisi.
Yhtä lailla kuluttajan pitäisi pystyä luottamaan siihen, että työntekijöiden ihmisoikeuksien toteutuvat käyttämiemme tuotteiden alihankintaketjuissa. Vastuullisuuden valvonta ei pitäisi jättää yksittäisten kansalaisten vastuulle.
Tällä hetkellä yritykset valvovat tuotteen laatua huomattavasti järeämmin ja suuremmalla rahalla kuin ihmisoikeuksien kunnioittamista, sillä laadunvalvonta on lain mukaan pakollista. Tuotteen loppukäyttäjän terveys menee myös helposti tuotteen valmistukseen osallistuvan työntekijän terveyden edelle.
Suomessa ei saa myydä esimerkiksi kemikaalituotteita, joissa syöpää aiheuttavien aineiden määrä ylittää tietyn standardin. Suomen lainsäädäntö ei kuitenkaan puutu siihen, että meillä myytävää elektroniikkaa valmistetaan oloissa, joissa työntekijät altistuvat päivittäin myrkyllisille aineille ja sairastuvat syöpään.
YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet kyllä velvoittavat yrityksiä kunnioittamaan ihmisoikeuksia koko tuotantoketjussaan, mutta tällä hetkellä periaatteiden noudattamatta jättämisestä ei tule laillisia seuraamuksia.
Vastuullisuus voi tarkoittaa eri yhteyksissä eri asioita. Tunnettu brändi saattaa esimerkiksi mainostaa, että ostamalla tuotteen lahjoitat tietyn summan lasten koulunkäynnin tukemiseen Bangladeshissa.
Työntekijöiden tai heidän perheidensä olot eivät kuitenkaan parane vapaaehtoisilla lahjoituksilla vaan työntekijöiden järjestäytyneellä toiminnalla. Ihmisoikeudet toteutuvat vain, jos työntekijät pystyvät itse puolustamaan oikeuksiaan ja neuvottelemaan palkastaan.
Kestävin tapa vähentää rakenteellista köyhyyttä on ihmisarvoinen työ, josta maksetaan elämiseen riittävää palkkaa. Jos aikuiset tienaavat työllään riittävän hyvin, heillä on varaa laittaa lapsensa kouluun – eikä ylimääräisiä tukimuotoja tarvita.
Hei yrityksen x edustaja,
Haluan että kuluttamani tuotteet ovat vastuullisesti tuotettuja. Toivon, että yrityksenne kertoo / Kiitos, että kerrotte, mistä raaka-aineenne ja tuotteenne tulevat. Lisäksi haluaisin vastauksen näihin kysymyksiin:
- Miten varmistatte, että työntekijöitä kohdellaan hyvin läpi koko tuotantoketjun eikä esimerkiksi teetetä kohtuuttoman pitkiä työpäiviä?
- Miten varmistatte, että työntekijöille maksetaan elämiseen riittävää palkkaa?
- Miten varmistatte, että työntekijöillä on mahdollisuus perustaa itsenäinen ammattiliitto ja kuulua siihen ilman pelkoa työpaikan menettämisestä?
Vastaustanne odottaen,
Etunimi Sukunimi
Hei yrityksen x edustaja,
Ymmärsinkö oikein, että tuotteitanne valmistetaan Bangladeshissa? Maan työlainsäädännössä ja etenkin sen valvonnassa on paljon toivomisen varaa. Maassa on sattunut monia työntekijöiden kannalta kohtalokkaita onnettomuuksia. Vuoden 2013 tuhoisan Rana Plaza -vaatetehtaan romahduksen jälkeen iso joukko Bangladeshissa tuotteitaan valmistuttavia tekstiiliyrityksiä solmi Bangladeshin valtion ja kahden kansainvälisen ammattiliiton kanssa sopimuksen tehtaiden turvallisuuden parantamisesta, ns. Bangladesh Accordin.
Yrityksenne ei kuitenkaan ole allekirjoittanut sopimusta, miksi? Toivon että teette sen, koska sopimuksella on iso rooli työntekijöiden turvallisuuden takaamiseksi maassa, jossa lainsäädäntö on kehnoa ja ammattiliittojen toimintaa rajoitetaan voimakkaasti. Jokaisen ihminen ansaitsee turvallisen työpaikan.
Vastaustanne odottaen,
Etunimi Sukunimi
