Ilman liittoa ei ole oikeuksia
Oikeus perustaa ammattiliitto ja liittyä liittoon on ihmisoikeus. Se on tärkeä oikeus – kenties merkittävin työhön liittyvistä ihmisoikeuksista. Ammattiliitot kun ovat olemassa varmistaakseen, että muut oikeudet toteutuvat.
Jokaisella ihmisellä YK:n jäsenmaissa on siis oikeus kuulua liittoon. Silti läheskään kaikki maailman työntekijät eivät pääse tästä oikeudesta nauttimaan. Joissain maissa tiettyjen työntekijäryhmien oikeutta järjestäytyä rajoitetaan lainsäädännöllä ja lähes kaikissa maissa oikeutta rajoittavat toisinaan tai systemaattisesti myös työnantajat. SASK haluaa muistuttaa tästä oikeudesta sekä tehdä näkyväksi siihen liittyvät ongelmat maailmalla. Ilman liittoa ei ole oikeuksia on kantava teema SASKin työssä. Kärkiteema se oli erityisesti vuonna 2023.
Pelin hinta
Qatarissa vuonna 2022 pelattujen jalkapallon MM-kisojen stadionit on rakennettu käytännössä siirtotyövoimalla. Siirtotyöntekijöiden oikeuksiin Qatarissa liittyy monia epäkohtia, ja työmailla on kisojen myöntämisen jälkeen kuollut tuhansia siirtotyöntekijöitä. Työntekijöiden oikeuksien puolustaminen Qatarissa on erityisen hankalaa, sillä ammattiliittojen toiminta on maassa kielletty.
Pelin hinta -kampanja keskittyi siirtotyöntekijöiden oikeuksiin Qatarissa. Kampanjan tavoite oli korostaa, että ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Jalkapallo on laji, jota kaikki voivat harrastaa lähtökohdista riippumatta. Samoin ihmisoikeuksien pitäisi kuulua meille kaikille tasapuolisesti.
Pakkotyö
SASKin pakkotyöhön liittyvä kampanja pyrki kiinnittämään huomiota siihen, että maailmassa esiintyy edelleen pakkotyötä. Pakkotyötä teki vuonna 2017 yhteensä 24,9 miljoonaa miestä, naista ja lasta. Näistä 24,9 miljoonasta 16 miljoonaa on pakkotyössä, johon liittyy taloudellista toimintaa eli esimerkiksi maataloustyössä, rakennuksilla, valmistustyössä tai kotitalouksissa. Valtion viranomaisten pakkotyön kohteeksi joutui 4,1 miljoonaa ihmistä. Peräti 4, 8 miljoonaa joutui kokemaan seksuaalista hyväksikäyttöä. Lapsia pakkotyön uhreista on yli neljä miljoonaa.
Saman arvoinen
Saman arvoinen -kampanja tähtäsi siihen, ettei ketään syrjittäisi työpaikalla uskontoon, rotuun, sukupuoleen, poliittiseen katsomukseen, järjestäytymiseen, seksuaaliseen suuntautumiseen, vammaisuuteen tai muuhun ominaisuuteen perustuen. Kansainvälisen työjärjestön ILOn työelämän perusoikeudet kieltävät syrjinnän.
Kaikissa SASKin hankkeissa tavoitellaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työpaikoilla ja yhteiskunnassa. Se ei valitettavasti vielä toteudu, vaan maailmassa esiintyy edelleen syrjintää, joka voi olla syvällä yhteiskunnan rakenteissa.
ILOn mukaan sadat miljoonat ihmiset kärsivät syrjinnästä työpaikoillaan. Syrjintä kaventaa yksilön mahdollisuuksia sekä lisää sosiaalisia jännitteitä ja eriarvoisuutta yhteiskunnassa.
Sano ei lapsityölle
Maailmassa on 160 miljoonaa lapsityöläistä. He tekevät vaatteitamme, puhelimiamme ja kenkiämme. Kun lapsi on töissä, hän ei pääse kouluun – eikä köyhyyden kierre katkea.
Lapset joutuvat töihin, jos vanhempien palkka ei riitä elämiseen. Silloin lapsia tarvitaan perheen elannon turvaamiseen.
SASKin päämäärä on ihmisarvoinen työ ja elämiseen riittävä palkka kaikille. Siellä missä SASK mahdollistaa paremman toimeentulon vanhemmille, yhä harvemman lapsen täytyy tehdä töitä. Lapsityön vastainen kampanjamme pyrki lisäämään suomalaisten tietoisuutta tästä ja tukemaan SASKin työtä lapsityön vähentämiseksi.
Kotiapulaisten oikeuksien puolesta
Kotiapulaiset ovat kenties haavoittuvin työntekijäryhmä maailmassa. Heitä ei juuri näe, ja siksi heidät on helppo unohtaa. Heitä on maailmassa kuitenkin yli 67 miljoonaa, neljä viidestä naisia. Kotiapulaiset työskentelevät yksityiskodeissa, mikä tekee olojen valvonnasta hyvin vaikeaa.
SASK tukee kotitalouksien työntekijöiden aseman parantamista neljässä maassa, kolmella mantereella. Yhteensä näissä maissa arvioidaan olevan lähes 7 miljoonaa kotitalouksissa työskentelevää ihmistä, jotka tarvitsevat tukeamme. Onnistumisia on paljon.
Kotitaloustyöntekijät kohtaavat työssään usein väkivaltaa ja epäasiallista kohtelua, heidän työaikansa ovat kohtuuttomat ja palkkauksensa mitätön. Moni työskentelee jopa orjuuden kaltaisissa oloissa. Useat elävät äärimmäisessä köyhyydessä eli reilulla eurolla päivässä. Lisäksi lähes joka viides työskentelee kotimaansa ulkopuolella, kaukana omasta perheestään.
Yritysvastuu
YK:ssa sovitut yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet myös velvoittavat yrityksiä huolehtimaan toimintansa ihmisoikeusvaikutuksista. Monet suomalaiset yritykset tekevätkin niin. Lainsäädäntömielessä ihmisoikeuksien kunnioittaminen on yrityksille tällä hetkellä kuitenkin vapaaehtoista.
Ihmisoikeuksia polkemalla on mahdollista saada jopa kilpailuetua – esimerkiksi tuntemattomista oloista, lapsi- tai pakkotyöllä tuotettuja raaka-aineita voi usein ostaa nopeammin ja halvemmalla. Siksi Suomeen tarvitaan yritysvastuulaki. SASK oli keväällä 2019 mukana laajassa järjestöjen ja yritysten yhteiskampanjassa vaatimassa sitä.
Kampanjassa kerättiin nimiä vetoomukseen, jotta ihmisoikeuksien kunnioittaminen yritystoiminnassa ei jäisi pelkän vapaaehtoisuuden varaan. Tavoitteessa onnistuttiin, sillä nyt hallitus selvittää mahdollisuutta säätää Suomeen yritysvastuulaki.
Puhtaat vaatteet -verkosto ajaa eettisempää vaatetuotantoa
SASK on mukana Puhtaat vaatteet -verkostossa, jossa parannetaan vaatetusteollisuudessa työskentelevien työntekijöiden oloja.
Haluamme myös lisätä kuluttajien tietoisuutta tavaroiden tuotanto-oloista ja vaikuttaa niihin. Kampanjoimme painostaaksemme yrityksiä ottamaan työntekijöiden ihmisoikeudet huomioon toiminnassaan ja parantamaan oloja.
Suomen Puhtaat vaatteet -verkoston järjestöt ovat osa kansainvälistä Clean Clothes Campaign -verkostoa. Se kouluttaa ja mobilisoi kuluttajia, lobbaa yrityksiä ja hallituksia sekä tarjoaa suoraa solidaarisuustukea työntekijöille näiden kamppailussa oikeuksiensa ja parempien työolojen puolesta.
Kampanja toimii 16 Euroopan maassa. Jäseniä ovat ammattiliitot ja kansalaisjärjestöt, Suomessa verkostoon kuuluu SASKin lisäksi Eettisen kaupan puolesta ry, Ammattiliitto Pro, Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Teollisuusliitto.
Kunnon työn päivä
Syksyllä ihmisarvoinen työ nousee keskusteluun kansainvälisenä Kunnon työn päivänä 7. lokakuuta. Teemapäivää vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2008. Nyt mukana on kymmeniä maita.
Nenäpäivä
Nenäpäivä tarjoaa hauskan tavan tehdä hyvää. Osallistumalla keräykseen autat maailman lapsia saamaan paremman tulevaisuuden.
Nenäpäivä kerää varoja maailman köyhimmissä oloissa elävien lasten hyväksi ja yllyttää suomalaisia hauskaan varainkeräykseen.
SASK on yksi järjestöistä, joiden kautta Nenäpäivä-varoja kanavoidaan eteenpäin. SASK käyttää osuutensa Nenäpäivä-tuotoista hankkeisiin, jotka vähentävät köyhyyttä kehittyvissä maissa – ja parantavat siten lasten ja nuorten elinolosuhteita.
SASKin kolmessa Nenäpäivä-hankkeessa tavoitellaan parempaa tulevaisuutta kotitaloustyöntekijöiden lapsille. Kun kotiapulaiset pääsevät vaikuttamaan asemaansa ja parantamaan toimeentuloaan, heidän perheensä ja lapsensa voivat paremmin.
Kuuntele Nenäpäivä-podcastimme
Jaksossa kuullaan mistä Nenäpäivässä on kyse ja minkälaisia osallistumismahdollisuuksia Nenäpäivä-kampanja tarjoaa. Keskustelemassa SASK-lähettiläs Sami Kaita sekä SASKin vapaaehtoistoiminnan asiantuntija Roosa Rusanen.