Kansainvälinen työjärjestö ILO on määritellyt syrjinnän kiellon yhdeksi työelämän perusoikeuksista. Silti ihmisiä syrjitään esimerkiksi sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, vammaisuuden, etnisen taustan, iän tai maailmankatsomuksen takia. Syrjinnästä työelämässä kärsivät sadat miljoonat ihmiset.
Sukupuolten tasa-arvo ja vähemmistöjen oikeudet ovat SASKin työn keskiössä.
SASKin työssä painotetaan:
- Tasapuolista osallistumista ja johtamista liittotyössä
- Sukupuolitietoista työsuojelua ja äitiysturvaa
- Väkivallan ja häirinnän kitkemistä työelämästä
- Vähemmistöjen oikeuksien puolustamista.
Tasapuolinen osallistuminen
Kaikkien työntekijöiden mahdollisuus osallistua ammattiliiton toimintaan tuo kaikkien äänet kuuluviin ja tekee liitoista aidosti jäsenistönsä näköisiä edunvalvojia. Liitot on pitkään nähty keski-ikäisten ja vanhempien miesten linnakkeina, mutta muutosta on nähtävissä ympäri maailman. Monipuolisen joukon saaminen mukaan toimintaan vaatii toimia, kuten naisten ja nuorten koulutusta sekä erilaisten vähemmistöjen toivottamista tervetulleiksi.
Monimuotoiset järjestöt ovat parhaimmillaan uutta väkeä ja tuoreita näkökulmia houkuttelevia liikkeitä, joihin on luontevaa ja turvallista liittyä. Kun kaikkien asiat otetaan huomioon ja monenlaisia ihmisiä kuullaan, lisääntyy myös ymmärrys asioista, joihin on syytä tarttua.
Vuonna 2023 SASKin tukemien hankkeiden toimintoihin osallistui melko tasan puolet miehiä ja puolet naisia. Myös nuorten aktiivisuuden kasvu on viime vuodet ollut tasaista.
Tasapuolista osallistumista painotetaan vahvasti kaikissa SASKin hankkeissa.
Tasapuolinen johtaminen
Demokraattisten, jäsenlähtöisten järjestöjen olemukseen kuuluvat tasavertaiset mahdollisuudet johtajuuteen ja päätöksentekoon.
Kun kaikki työntekijäryhmät ovat edustettuina päätöksenteossa, on todennäköisempää saada konkreettista parannusta kaikkien työoloihin ja hyvinvointiin.
Joissain tilanteissa naisten, nuorten ja eri vähemmistöjen omat toiminnot ovat tärkeitä, mutta riskinä on, että heille tärkeät asiat jumiutuvat erillisten komiteoiden syövereihin.
Käytännön taitojen ja itseluottamuksen kasvattaminen kulkevat käsi kädessä. Niitä tarvitsevat varsinkin ne ryhmät, jotka ovat olleet aliedustettuina omissa liitoissaan. SASKin tuella on toteutettu esimerkiksi naispuolisten työehtoneuvottelijoiden koulutusohjelma sekä nuorten kansainvälisiä verkostoja, jotka tuovat uudenlaista dynamiikkaa ammattiliittojen työhön.
Johtajuuden ja päätöksenteon tasavertaisuuteen kiinnitetään huomiota kaikissa SASKin hankkeissa.
- SASKin tukemiin hanketoimintoihin osallistui suunnilleen saman verran naisia ja miehiä ja noin prosentti muita.
- Naisten osallistuminen ja johtajuus oli vahvinta kotitaloustyöntekijöiden ja julkisten alojen työntekijöiden keskuudessa, koska toimialoilla työskentelee runsaasti naisia. Vaikka osa liitoista on melko pieniä, niillä on näkyvän vaikuttamistyönsä ansiosta hyvät mahdollisuudet vaikuttaa kotimaidensa ammattiyhdistysliikkeiden yleiseen ilmapiiriin ja toimintaan.
- Tasaisimmat sukupuolijakaumat löytyvät maataloudesta ja elintarviketeollisuudesta sekä opetusalalta. Miehiä oli edelleen enemmän teollisuudessa, rakennuksilla ja kuljetusaloilla.
- Kaikilla toimialoilla havaittiin kuitenkin vahvoja pyrkimyksiä kaikkien ihmisryhmien aktiivisuuteen. Muun muassa Namibian rakennusliitto tuki naisten nousemista esihenkilötehtäviin, ja Mosambikin kuljetusaloilla naisten koulutus veturinkuljettajiksi, rekkakuskeiksi ja ahtaajiksi toi lisää vaihtoehtoja ammattivalikoimaan sekä monissa tapauksissa aiempaa paremmat tulot.
- Osa kumppaneista varmistaa tasapuoliset johtoasemat liiton sääntöihin kirjatuilla kiintiöillä. Useimmiten päättäviin asemiin noustaan kuitenkin järjestelmällisten koulutusohjelmien kautta, kuten Eswatinin, Lesothon ja Malawin teollisuusaloilla. Inspiroivat naisjohtajat toimivat myös esikuvina etenkin nuorille; tästä hyvä esimerkki on Zimbabwen muusikkojen liitto.
- Miehille suunnattu tasa-arvokoulutus avasi silmiä ja muokkasi asenteita seitsemässä maassa ja kuudella toimialalla Afrikassa ja Aasiassa. Indonesian rakennusliitto on kouluttanut jo toistasataa miestä, jotka kuvailevat vaikutuksia käänteentekeviksi. Ghanan, Kenian ja Mosambikin yksityisillä palvelualoilla sekä Ugandan julkisella sektorilla miehet ovat vertaisryhmissään päässeet purkamaan vanhakantaisia toimintatapoja.
- Tasavertainen osallistuminen ja johtajuus vaikuttaa merkittävästi toiminnan sisältöihin ja liittojen vetovoimaan. Kun kaikenlaiset ihmiset tuntevat olonsa tervetulleeksi ja saavat asioitaan ajettua, liitot ovat uskottavia vaikuttajia.
Sukupuolitietoinen työsuojelu ja äitiysturva
Sukupuolitietoinen työsuojelu kiinnittää huomiota eri sukupuolten erilaisiin tarpeisiin terveellisen ja turvallisen työympäristön näkökulmasta.
- Onko kaikilla riittävät ja kunkin vartalolle sopivat työvälineet ja suojavarusteet, turvalliset saniteettitilat ja häiriöttömät työmatkat?
- Miten turvataan työskentely raskausaikana niin, ettei työ aiheuta riskejä äidille eikä lapselle?
- Liittyykö työergonomiaan tai psykososiaalisiin tekijöihin erilaisia riskejä eri sukupuolille, ja miten niihin puututaan?
- Ovatko tapaturmariskit ja altistumiset lisääntymisterveydelle haitallisille tekijöille kaikkien kohdalla samanlaisia?
- Pääsevätkö kaikki työterveyspalvelujen piiriin?
- Ketkä päättävät työsuojeluohjeista ja -toimenpiteistä?
Äitiysturva tarkoittaa paljon muutakin kuin synnytyslomaa ja vanhempainvapaata. Niiden riittävään pituuteen on toki syytä kiinnittää huomiota, ja viime vuosina SASKin toimintamaissa onkin onnistuttu monin paikoin pidentämään perhevapaita.
Turvalliseen äitiyteen kuuluu myös
- terveyden suojeleminen työpaikalla
- vanhemmuuteen liittyvän syrjinnän kielto
- työsuhdeturva
- tuki toimeentulolle ja terveyspalveluille
- lastenhoitojärjestelyt ja työpaikalla järjestettävät imetystauot.
Työsuojelu ja äitiysturva on vahvasti esillä neljässätoista SASKin hankkeessa.
- Naisten osallistumista työelämään helpottavat työaikajoustot, imetystauot ja lastenhoitojärjestelyt esimerkiksi Namibian rakennusalalla. Perheellisten kuormitusta vähentää oikeus käydä neuvolassa ja hoitaa sairasta lasta palkallisella työajalla esimerkiksi Malawin teollisuudessa ja Sambian rakennustyömailla.
- Äitiysturvan lisäksi muutamat kumppanit ovat ryhtyneet ajamaan vanhempien oikeuksia yleisemminkin. Kuudessa maassa isyyslomia on onnistuttu pidentämään tai saamaan ensimmäistä kertaa neuvoteltua. Esimerkiksi Malawin matkailualalla, Mosambikin kuljetussektorilla ja Indonesian metalli- ja kaivosteollisuudessa isät saavat edes muutaman päivän palkallista vapaata.
- Useilla toimialoilla on neuvoteltu kaikille sopivia työvälineitä ja -vaatteita sekä asiallisia ja turvallisia sosiaalitiloja. Ugandan terveydenhuollon yksiköihin on asennettu valvontakameroita työntekijöiden turvaamiseksi.
Väkivallan ja häirinnän kitkeminen työelämästä
Väkivallan ja häirinnän kitkeminen työelämästä on vuodesta 2019 lähtien noussut entistä näkyvämmäksi ILOn yleissopimuksen 190 hyväksymisen myötä. Sopimus kieltää väkivallan ja häirinnän varsinaisen työntekopaikan lisäksi saniteetti-, ruokailu- ja taukotiloissa, työmatkoilla ja matkoilla työpaikalle. Se koskee myös työnantajan järjestämiä majoitustiloja ja tapahtumia sekä työhön liittyvää viestintää.
Sopimuksen piiriin kuuluvat kaikki työntekijät riippumatta työsuhteen laadusta. Lisäksi se kattaa harjoittelijat ja oppisopimustyöntekijät, työnhakijat ja vapaaehtoistyöntekijät, työnantajan edustajat ja esihenkilöt.
Erityistä huomiota kiinnitetään työntekijäryhmiin, joilla on muita suurempi riski joutua häirinnän ja väkivallan kohteeksi. Heitä ovat esimerkiksi yövuorolaiset ja yksin työskentelevät, opettajat sekä palvelualojen, kotitalouksien ja viihteen työntekijät. ILOn sopimus sisältää tukitoimia myös lähisuhdeväkivaltaa kokeneille.
Työnantajien ja työntekijöiden edustajien vastuulla on
- väkivallan ja häirinnän ennaltaehkäisy
- uhrien suojelu
- valitus- ja vahingonkorvausjärjestelmien luominen ja toteutus
- koulutus ja tiedotus aiheesta.
Häirintä ja väkivalta ovat vakavia ihmisoikeusloukkauksia. Kenenkään ei pitäisi joutua niiden kohteeksi työelämässä.
Työehtosopimuksiin neuvotellaan nollatoleranssipykäliä ja työpaikoille koulutetaan häirintäyhdyshenkilöitä. Ammattiliitot ja SASKin kansainväliset kumppanit luovat omaan toimintaansa turvallisen tilan periaatteita ja käytäntöjä.
SASKin hankkeista 22 pitää esillä väkivallan ja häirinnän kitkemistä koulutuksin, kampanjoin sekä vaikuttamalla lainsäädäntöön.
- Väkivallan ja häirinnän vastainen koulutus ja tiedotus jatkui monimuotoisena. Lähes kaikissa yhteistyömaissa järjestettiin kasvokkaisia tapaamisia, verkkokoulutuksia ja webinaareja sekä jaettiin esitteitä, julisteita, videoita ja koulutusmateriaaleja. Kansainvälisten ammattiliittojen yhdessä tekemä koulutuspaketti on käytössä jo 14 eri kielellä, ja myös käyttäjäystävälliset tiedotteet kuluvat työntekijöiden käsissä ympäri maailmaa.
- Kampanjointi ILOn sukupuolittuneen väkivallan ja häirinnän vastaisen yleissopimuksen C190 ratifioimiseksi ja viemiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä tuotti tulosta! Sopimus saatiin ratifioitua Filippiineillä, Lesothossa, Ruandassa ja Ugandassa. Sopimuksen jo aiemmin ratifioineissa maissa, Etelä-Afrikassa, Namibiassa ja Nigeriassa, liitot keskittyivät valvomaan sen toteutusta lainsäädännössä. Lisäksi kaikilla SASKin toiminta-alueilla on maita, joissa ratifiointiprosessi on lähes valmis ja tuloksia on määrä odottaa lähivuosina.
- Neuvottelut väkivallan ja häirinnän vastaisten pykälien saamiseksi työehtosopimuksiin ovat jatkuneet. Muun muassa Indonesian metalli-, kaivos- ja kuljetusliitot sekä Brasilian, Guatemalan ja Kolumbian julkisen alan liitot sekä Lesothon tekstiilityöntekijät saivat vuonna 2023 vähintään yrityskohtaisiin sopimuksiin ja ohjeistuksiin nollatoleranssipykälät sekä puuttumismekanismit.
- Useat kumppanijärjestöt ovat päivittäneet tasa-arvo-ohjelmansa ja sisällyttäneet niihin häirinnän ja väkivallan vastaiset ohjeistukset ja tapausten käsittelymekanismit. Monet järjestöistä, joilla ei ole vielä ollut tasa-arvo-ohjelmaa, ovat laatineet sen ja tiedottaneet siitä jäsenistölle. Toiminta häirintää ja väkivaltaa vastaan houkuttelee mukaan liittoihin etenkin nuoria naisia ja vähemmistöihin identifioituvia.
Vähemmistöjen asema työelämässä
Vammaisten ihmisten oikeudet
Vammaiset ihmiset ovat yleisesti aliedustettuja työelämässä. Vain muutama prosentti maailman vammaisista henkilöistä kouluttautuu ja saa sitä kautta edellytyksiä työelämään. Heidän asemansa työelämässä on usein muita heikompi, esimerkiksi palkka voi olla matalampi. Erityisesti vammaiset naiset kohtaavat valtavia esteitä yhtäläisille mahdollisuuksille työelämässä.
Vammaisuus nähdään monessa maassa – erityisesti globaalissa etelässä – edelleen stigmana. Tietoisuus vammaisten ihmisten oikeuksista on usein vähäistä, ja syrjintä saattaa olla syvään juurtunutta.
Kaikki ihmisoikeussopimukset ja -julistukset koskevat myös vammaisia henkilöitä. Vammaisten oikeudet ovat kuitenkin jääneet toteutumatta monin tavoin, muun muassa työelämässä.
YK:n vammaisyleissopimuksen mukaan vammaisilla henkilöillä on samat oikeudet kuin muillakin. Tämä sisältää oikeuden koulutukseen, työhön, itsenäiseen toimeentuloon ja yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen.
Ammattiliitot voivat toimia tasa-arvon edistäjinä ja olla mukana edistämässä vammaisten ihmisten oikeutta kolutukseen ja työllistymiseen.
Vammaisten ihmisten asemaa työelämässä voidaan edistää esimerkiksi:
- Mahdollistamalla vammaisten henkilöiden kouluttautuminen
- Tukemalla osa-aikaista työskentelyä
- Tekemällä kohtuullisia mukautuksia työpaikalla, esimerkiksi hankkimalla apuvälineitä ja parantamalla työympäristön esteettömyyttä
- Ammattiliittojen neuvottelemilla työehtosopimuksilla, jotka takaavat tasavertaisen kohtelun kaikille
- Lisäämällä tietoa vammaisuudesta ja vähentämällä siihen liittyviä ennakkoluuloja
- Parantamalla sosiaaliturvajärjestelmiä ja vähentämällä siten äärimmäistä köyhyyttä.
SASKille vammaisten ihmisten oikeuksiin liittyvä työ on vielä melko uutta. Sambiassa alkoi 2023 ensimmäinen hanke, jossa aluksi teetettiin tutkimus vammaisten henkilöiden asemasta työelämässä ja liittojen roolista tilanteen parantamiseksi. Sen tulosten ja suositusten mukaisesti alettiin tukea ammattiliittojen ja vammaisjärjestöjen yhteistä koulutusta molemminpuolisen ymmärryksen kasvattamiseksi, yhteistä vaikuttamistyötä sekä liittojen omien toimintojen muokkaamista esteettömiksi ja saavutettaviksi.
Sambian hanke on edennyt hyvin. Vastaava työ on vuonna 2024 alullaan Brasiliassa ja Indonesiassa.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet
Seksuaalivähemmistöillä tarkoitetaan muita kuin heteroseksuaaleja. Sukupuolivähemmistöihin lukeutuvat transihmiset ja intersukupuoliset henkilöt. Näihin ryhmiin kuuluu arviolta 5–10 prosenttia maailman väestöstä. Tarkkaa tietoa ei ole, koska monin paikoin identiteetin ilmaiseminen johtaa syrjintään, häirintään, väkivaltaan tai jopa kuolemanrangaistukseen.
Tietoa näiden vähemmistöjen asemasta maailmassa sen sijaan on, ja se on karua luettavaa. Peräti 68:ssa YK:n jäsenvaltiossa samaa sukupuolta edustavien seksuaalinen kanssakäyminen on edelleen rikos. 11 maassa siitä voidaan rangaista kuolemalla. Vain 74 maan lainsäädäntö suojaa kansalaisiaan seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvalta syrjinnältä.
Sukupuolivähemmistöistä tilastotietoa on vielä vähemmän. Se tiedetään, että trans- ja inter-ihmiset altistuvat väkivallalle, eristämiselle ja syrjinnälle, joka monen kohdalla alkaa jo lapsuudessa. He joutuvat monissa maissa terveysväkivallan uhreiksi, eli heille suoritetaan tarpeettomia ja vastentahtoisia lääketieteellisiä toimenpiteitä. Transsukupuolisuus poistettiin WHO:n mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöiden luokituksesta vasta 2019.
Työelämässä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt kohtaavat usein vaikeuksia. Heidän on vaikeampi työllistyä kuin ihmisten, jotka eivät kuulu näihin vähemmistöihin. He ovat muita useammin pätkä- tai osa-aikatöissä tai työttöminä. Lisäksi heidän palkkansa on monesti pienempi ja tulokehitys laahaa. Monet joutuvat potkujen tai muun syrjinnän pelossa piilottelemaan identiteettiään.
Ammattiyhdistysliikkeen tehtävä on puolustaa kaikkia jäseniään ja valvoa kaikkien työntekijöiden etuja.
Liitot voivat vaikuttaa lainsäädännöllisen suojan ja työehtosopimusten sisältöihin sekä kannustaa kaikkien osallistumista ja kaikkien äänen kuulumista luomalla turvallisempia tiloja ja monimuotoisuutta tukevaa toimintaa. Ne voivat kouluttaa jäsenistöään vähemmistöjen oikeuksista asennemuutoksen edistämiseksi.
SASK osallistuu LGBTI workers -verkoston tukirinkiin tukeakseen kansainvälisten ammattiliittojen työtä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta.
- Vammaisten henkilöiden tilanne ja oikeudet työelämässä on huomioitu mm. Zimbabwen muusikkojen liitossa sekä Malawin ja Lesothon teollisuusaloilla. Liitot edistävät vammaisten ihmisten työllistymistä, neuvottelevat heille tasavertaiset työehdot ja kohtuullisia mukautuksia, esimerkiksi työpaikkakuljetuksia.
- Sambiassa alkoi ammattiliittojen ja vammaisjärjestöjen yhteinen tutkimukseen perustuva pilottihanke, jossa ne oppivat vammaisten ihmisten työelämätilanteesta ja keinoista sen parantamiseksi ja vaikuttavat työnantajiin ja viranomaisiin. Vastaavanlaista tutkimusta ja toimintaa alettiin valmistella Brasiliassa ja Indonesiassa.
- Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin paneuduttiin mm. Filippiinien julkisella sektorilla, Intian kuljetusaloilla ja Eswatinin opetusalan liitossa. SASK valmisteli vuoden 2024 puolella käyntiin lähteneitä tukitoimia kansainvälisten ammattiliittojen yhteisen LGBTIQ+ Workers’ -verkoston toiminnalle.
- Siirtotyöläisten asemaan paneutuminen mm. Etelä-Afrikan viinitiloilla jatkui. Lisäksi Intian ja Nepalin rakennusalan hanke keskittyy kokonaisuudessaan ulkomaille töihin lähtevien ja sieltä palaavien ihmisten aseman parantamiseen.
- Epävirallisen työvoiman oikeudet tulevat esiin kaikissa kotitaloustyöntekijöitä tukevissa hankkeissa. Nepalissa ja eteläisessä Afrikassa tuetaan yhteisöterveydenhoitajia ja heidän liittojaan pyrkimyksissä saada tunnustus virallisina terveydenhuollon työntekijöinä ja sitä myötä inhimilliset työehdot ja olosuhteet. Zimbabwen muusikot tekevät työtä saadakseen alalle kunnon työehdot takaavaa sääntelyä.
- Sesonki-, pätkä-, vuokra- ja alustatyöntekijöitä sekä muita suojattomissa työsuhteissa työskenteleviä tuetaan mm. Mosambikin metsäsektorilla, teollisuusaloilla monissa maissa sekä Intian kuljetusalalla.
- Alkuperäiskansoihin kuuluvia ja muita alkuperänsä vuoksi syrjittyjä on saatu liittojen toiminnan piiriin Nepalin terveydenhuolto- ja opetusaloilla (dalitit) sekä palvelualoilla Latinalaisessa Amerikassa (alkuperäiskansat ja afrikkalaistaustaiset).
Mikä on SASKin rooli?
Työelämän ihmisoikeusjärjestönä SASK on sitoutunut tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Toimintaa raamittavat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet sekä kansainvälisen työjärjestön ILOn ja globaalin ay-liikkeen periaatteet.
SASKin tuella vahvistetaan hankemaiden ay-liikettä niiden työssä työelämän tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Pyrimme kasvattamaan globaalin etelän liittojen tietoisuutta tasavertaisuuden merkityksestä ja tukemaan työtä sen puolesta – liittojen itsensä määrittelemillä tavoilla. Se tarkoittaa yleensä tukea tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvälle koulutukselle, strategiatyölle, kampanjoinnille ja vaikuttamistyölle.
Verkostot ja työryhmät
SASK verkostoituu työssään kansainvälisen ay-liikkeen kanssa; niin myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös ay-liikkeen solidaarisuusjärjestöt erityisesti Pohjoismaissa ja Hollannissa.
Yhdessä kumppaneiden kanssa vaihdetaan kokemuksia ja strategioita, teetetään tutkimuksia ja koordinoidaan yhteistyötä, jotta se on mahdollisimman vaikuttavaa.
SASKin kotimaan toiminnassa tasa-arvo ja yhdenvertaisuus näkyvät esimerkiksi koulutuksissa ja kampanjoissa.
Kaikissa SASKin omissa toiminnoissa Suomessa ja maailmalla on nollatoleranssi häirinnälle, epäasialliselle kohtelulle ja väkivallalle. Häirintäyhdyshenkilötoimintaa kehitetään ja laajennetaan jatkuvasti.
