Ostin helsinkiläisestä Alepasta muovikassillisen ruokaa, joka riittäisi nelihenkiselle perheelle vuorokaudeksi. Selvitin saman ruokakassin hinnan neljässä muussa kaupungissa sekä ruokakassin eteen tarvittavan työmäärän minimipalkalla.
Tyypillinen ruokakassin sisältö vaihtelee maasta toiseen, mutta laskelman avulla saa käsityksen alueen yleisestä hintatasosta. Vaikka kahvinpoimijan, ompelijan tai kalatehtaan työntekijän palkka tuntuu meistä pieneltä, kuvittelemme usein paikallisen hintatason mahdollistavan ihmisarvoisen elämän. Vertailu osoittaa, että näin ei ole.
Janne Hulkkonen
Helsinki halpa – Maputo kallis
Kun vertaillaan pelkkää ravintoa eikä lainkaan asumista, kehittyvissä maissa ruoka on huomattavan kallista. Pisimpään osotoskorin eteen sai tehdä työtä Mosambikin pääkaupungissa Maputossa, peräti 9,5 tuntia. Siellä minimipalkalla työskentelevän rakennusmiehen koko päivän palkka menee perheen ruokkimiseen, ja vähän pitää tehdä ylitöitäkin. Jos perheessä on vain yksi elättäjä, rahaa ei jää asumiseen eikä mihinkään muuhunkaan. Mosambikissa rahan arvo myös laskee tällä hetkellä niin hurjaa vauhtia, että tilanne pahenee koko ajan.
Intian Delhissä asuva saa tehdä töitä ruokansa eteen melkein yhtä kauan, 9 tuntia. Filippiinien pääkaupungissa Manilassa selviää ilman ylitöitä, noin 8 tunnilla, ja Brasilian Rio de Janeirossa noin 7 tunnilla. Kaikki vertailun kaupungit ovat vielä suurkaupunkeja, joissa myös asuminen on kallista.
Helsinki näyttäytyy tässä vertailussa suorastaan naurettavan halpana, kun kaupan myyjän palkalla päivän ruuat saa 1,6 tunnin työllä.
Miten laskea elämiseen riittävä palkka?
Elämiseen riittävä palkka voidaan laskea jakamalla keskimääräisen perheen perustasoisen elämän kulut (€), työssäkäyvien perheenjäsenten määrällä (t). Summan päälle lisätään 10 % säästöosuus (s), jonka avulla perhe pystyy varautumaan yllättäviin menoihin.
Elämiseen riittävä palkka on €/t+s
Elämiseen riittävä palkka koskee siis aina tiettyä aluetta. Siinä otetaan huomioon alueen tyypillinen perhekoko, asumismuodot, ravinto ja jopa asukkaiden keskimääräinen pituus, joka vaikuttaa heidän tarvitsemansa ravinnon määrään.
Elämiseen riittävä palkka on merkittävä määritelmä köyhyyden vastaisessa työssä. Se perustuu esimerkiksi YK:n ihmisoikeuksien julistukseen, jossa on määritelty, että työntekijällä on oikeus palkkaan, joka turvaa ihmisarvon mukaisen toimeentulon. YK:n työjärjestö ILO määritteli elämiseen riittävän palkan laskemiseen kuuluvat osat vuonna 2011.
Entä asumiskulut?
Entä jos mukaan otetaan myös asuminen? Kaksi seuraavaa esimerkkiä osoittavat kodinkin olevan sen verran iso kuluerä, että tavallisen työntekijän pienillä palkoilla ei yksinkertaisesti elä – ei edes metropolien ulkopuolella. Sen vuoksi SASK kampanjoi ja toimii elämiseen riittävän palkan puolesta.
Minas Geraisin alueella Brasiliassa työskentelevän kahvinpoimijan ja hänen puolisonsa pitäisi ansaita yhteensä 772 euroa kuukaudessa. Silloin heillä olisi varaa ostaa perheelleen 2411 kalorin edestä ruokaa päivässä henkeä kohti, ja he pystyisivät maksamaan vuokran 44–55 neliön asunnosta, jossa on tiili-, kivi- tai vaneriseinät. Kahvinpoimija ansaitsee seudulla noin 362 euroa kuussa, eli kahdenkaan kahvinpoimijan palkka ei riitä edes ruoka- ja asumiskuluihin, muusta puhumattakaan.
Intiassa Uttar Pradeshin maakunnassa tekstiilitehtaan työntekijän perheeseen kuuluu keskimäärin viisi henkilöä. Heidän asunnossaan tulisi olla kaksi huonetta ja 48 neliötä. Oletuksena on, että perheessä keskimäärin 1,5 henkilöä käy töissä. Jotta perhe selviäisi, kuukausipalkan pitäisi olla vähintään 122 euroa. Tällä hetkellä keskimääräinen palkka on 98 euroa kuukaudessa.
Kehittyvien maiden kaupungit näyttäytyvät kalliina paikkoina elää myös muissa vertailuissa, esimerksi tässä maailman 19 kalleimman kaupungin listauksessa.
SASK toimii köyhyyden vähentämiseksi
Nämä esimerkit antavat hyvän kuvan siitä todellisuudesta, jossa kehittyvien maiden tavalliset työntekijät elävät ja joissa SASK toimii parantaakseen heidän asemaansa. Köyhyys maailmasta ei vähene, jos edes kokoaikaista työtä tekemällä ei pysty nostamaan itseään köyhyydestä. SASKin toiminta tähtää siihen, että palkat saadaan nostettua elämiseen riittävälle tasolle ja ihmiset voisivat työskennellä turvallisesti terveyttään tai henkeään menettämättä.
Lähteet: Wageindicator, www.numbeo.com, www.convertworld.com, Living wage coalition
Teksti: Janne Hulkkonen ja Laura Ventä
