Viime maanantaina 15. maaliskuuta tekstiilityöläisten asuttamalla esikaupunkialueella yli 50-vuotias mies oli keräämässä roskia kadulta, jossa aikaisemmin oli ollut mielenosoitus. Sotilas käveli aseineen hänen luokseen ja ampui päähän.
Edellisenä keskiviikkona juntan autot iskivät alueelle, jossa asuu noin tuhat valtio-omisteisen rautatieyhtiön työntekijää. Ihmiset häädettiin kodeistaan.
Myanmarissa 1. helmikuuta vallan kaapannut armeija iskee jatkuvasti työväestön asuttamiin köyhiin kaupunginosiin.
Sunnuntaina alueen sairaalaan oli tuotu 34 kuollutta ja 40 ampumahaavoista loukkaantunutta. Maaliskuun puolivälin viikonloppu oli Myanmarissa varsin verinen. Myanmar Now -lehden (15.3.) mukaan sotilasjuntta tukahdutti rauhanomaisia mielenosoituksia, ja sunnuntaina pelkästään Yangonin kaupungin eri osissa luoteihin kuoli yhteensä 59 ja haavoittui 129 ihmistä. Juntan kontolla on paikallisen epävirallisen laskelman mukaan tietojen mukaan jo 200 ihmisen kuolema. Kuolleiden määrien arvioimista hankaloittaa se, ettei kaikkia ole ehditty tunnistaa.
”He voivat ampua niin paljon kuin haluavat, mutta eivät saa junia eivätkä pankkeja toimimaan.”
Paikallinen ay-liike on aktiivisesti mukana vastarintaliike CDM:ssa (Civil Disobedience Movement), joka syntyi sotilasvallankaappausta vastustavan kansan keskuudessa.
Erään ay-aktiivin mukaan armeija etsii ja pidättää ay-väkeä ja kaikkia, jotka osallistuvat vastarintaliikkeen toimintaan. Heitä on paljon, mutta mielenosoittajat eivät ole vain työväestöä. Kaduille ovat lähteneet kaikki.
Ammattiyhdistysliikkeen väki uskoo demokratian voittoon.
— Olemme paljon paremmassa asemassa kuin 1988. Nyt koko maa on tässä yhdessä, sanoo ay-aktiivi Arkar Khin.
Syy optimismiin löytyy muun muassa nuoresta väestöstä, jota 70 prosenttia myanmarilaisista edustaa. Keski-ikä maassa on 29 vuotta. Tämä sukupolvi on kasvanut demokratiaan. He myös työskentelevät ja vaikuttavat kaikilla aloilla, ja ovat ottaneen rauhanomaisen protestin keinot käyttöön työssään. He ovat löytäneet uusia tapoja lakkoilla ja vaikeuttaa juntan toimintaa.
— Nuoret työntekijät ovat onnistuneet estämään pankkien järjestelmien toimimisen. Junaliikenne on pysähtynyt, koska junien ohjauksessa käytettävät laitteet eivät toimi. Energiantuotantokin on pysähdyksissä, sanoo Khin.
Armeija tarvitsee rahaliikennettä ja kuljetuksia varten junia.
— He voivat ampua niin paljon kuin haluavat, mutta eivät saa junia eivätkä pankkeja toimimaan.
Armeijan vastassa koirabarrikadit, naistenvaatteet ja ympäri maailmaa leviävä dokumenttiprojekti
Myanmarin kaupunkien kaduilla väkivallaton vastarinta on saanut myös muita kaiken aikaa lisääntyviä muotoja. Iltaisin tienoot täyttää huumaava paukutus, kun ihmiset paukuttavat kattiloita kujilla ja kotiensa ikkunoissa.
Keskustassa on nähty myös liikenneblokki, joka syntyi, kun koiranomistajat istahtivat lemmikkeineen kadulle.
Katujen ylle ripustetaan barrikadeiksi naisten vaatteita, joiden ali vanhoillisen ja taikauskoon taipuvaisen armeijan sotilaat eivät uskalla ajaa. Naisten vaatteita pelätään, koska niiden uskotaan olevan miehille vaaraksi.
Nuoret aktivistit ja taiteilijat tekevät taidetta ja heijastavat kuviaan ja videoitaan öisin talojen seiniin, autoihin tai mihin tahansa pintoihin. Dokumentaristien keskuudessa on syntynyt 100 Projector Fighters -kampanja: Myanmarin lisäksi muissa Aasian maissa ja joissakin Euroopan maissa on heijastettu seinälle dokumenttielokuvantekijöiden lähettämiä videoita. Suomessa asuvan myanmarilaisen dokumentaristin aloitteesta solidaarisuusele toteutettiin myös Helsingissä. Kuvia heijastettiin keskustakirjasto Oodin seinään 4. maaliskuuta
H&M ja Lindex peruvat tulevat tilaukset, mutta maksavat jo tuotannossa olevat
Myanmarilaiset uskovat, että kaikella kansainvälisellä tuella ja painostuksella on tärkeä rooli juntan kaatamisessa.
Myanmarin teollisuustyöntekijöiden liitto on vedonnut brändeihin, joiden tuotteita valmistetaan Myanmarissa. Liitto pyytää länsimaisia yrityksiä tuomitsemaan julkisesti vallankaappauksen, ja varoittamaan sen vaikutuksista tuleviin investointeihin maassa. Yritysten tulisi varoa tekemästä yhteistyötä armeijan kanssa ja huolehtia siitä, ettei liittojen johtajia rangaista osallistumisesta mielenosoituksiin.
Toisaalta ekonomistit ovat aiheellisesti huolissaan teollisuuden tulevaisuudesta Myanmarissa. Jos brändit lähtevät, maan talouskasvuun ratkaisevasti vaikuttava ala ja sen mukana työpaikat ovat uhattuina. Silti juuri nyt niin ay-liike kuin työntekijätkin toivovat, että kaikki Myanmarissa toimivat länsimaiset yritykset tuomitsevat sotilasvallankaappauksen aktiivisella toiminnallaan.
Entä miten reagoivat brändit? Suomessa toimivat H&M ja Lindex vastasivat heille sähköpostitse lähetettyyn kysymykseen. Molemmat ilmoittavat keskeyttäneensä toistaiseksi tilaukset Myanmarista.
Vastauksissa painotetaan, että yhtiöt kantavat suurta huolta Myanmarin tilanteesta ja seuraavat sitä tarkasti.
Molemmat yhtiöt kuuluvat ILO:n oikeuksia valvovaan ETI:iin, ja Lindex myös välitti ETI:n Myanmarin tilanteesta antaman lausunnon. Se vaatii armeijaa hyväksymään marraskuun vaalien tuloksen ja lopettamaan väkivaltaisuudet. Lausunnossa edellytetään, että yritykset vastaavat kaikista jo tuotannossa olevista tilauksistaan, mutta sanoutuvat irti kaikista suhteista, jotka ovat yhteydessä vallankaappaajiin. Yritysten on välittömästi tehostettava vastuullisuuttaan ja huolehdittava, ettei työntekijöiden toimeentulo ja turvallisuus kärsi heidän toimiensa takia.
Maassa seitsemän vuoden ajan toiminut H&M painottaa, että vain tulevat tilaukset perutaan, mutta jo tuotannossa olevat teetetään loppuun ja maksetaan. Tulevien tilausten perumispäätökseen on vaikuttanut sekä huoli työntekijöiden turvallisuudesta että käytännön vaikeudet toimia Myanmarissa.
Myanmarissa on lähes 600 tekstiilituotantoon keskittyvää tehdasta, jotka työllistävät noin 500 000 työntekijää. SASKilla on Myanmarissa muun muassa tekstiiliteollisuuden työntekijöiden oikeuksiin keskittyvä hanke.
Paikkojen, ammattiliittojen ja ihmisten nimet on muutettu taloudellisen keskuksen nimeä Yangonia lukuun ottamatta. Näin halutaan varmistaa heidän turvallisuutensa. Heidän henkilöllisyytensä on SASKin tiedossa.
Teksti: Sini Saaritsa
